Hyvän sään aikana -verkkomedian aktiivinen toiminta päättyy, mutta työtä on nyt julkaistu yksissä kansissa – lue tästä jutusta, mitä työryhmä teki ja ajatteli ilmastokeskustelun noustessa valtavirtaan
Joka yhdeksäs Suomen tunnetuista eliölajeista on uhanalainen. Kuluvalla vuosisadalla lajien katoaminen on kiihtynyt, mutta nyt Suomella on ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa.
Ekokriisin selättäminen ei ole mahdollista, jos emme lopeta järjetöntä asevarustelua ja ala kulkea kohti rauhan tietä, kirjoittaa Johannes Roviomaa esseessään.
Stand up -koomikko Iikka Kivi taistelee ilmastonmuutosta vastaan tarinoilla ja tunteilla. Someaktivistin mielestä Twitterin ilmastokahakoissa kaikkia keinoja on kokeiltava.
Ilmastokieli vilisee kunnianhimoisia tavoitteita ja tiekarttoja, mutta mitä niillä halutaan viestiä? Kumisevatko sanat merkityksiltään tyhjinä? Kielentutkija, ilmastotutkija ja journalisti vastaavat.
Nopeasti leviävällä viruksella ja ilmastonmuutoksella on yhtymäkohtia. Voisiko pandemia valmistaa ihmiskuntaa yhteistyöhön ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?
Hyvän sään aikana toi pop-up-toimituksensa Raision Vaisaaren kouluun! Oppilaat saivat tuottaa pop-upin aikana erilaisia sisältöjä ilmastonmuutosaiheista. Tekstien aiheiksi nuoret valitsivat ruokavalion muutokset, fossiilisista polttoaineista luopumisen sekä ydinvoiman hyvät ja huonot puolet.
Yksilön valinnoilla on vaikutusta niin ilmastonmuutoksen hillinnän kuin oman hyvinvoinnin kannalta. Listasimme kymmenen vinkkiä kestävämmälle vuosikymmenelle.
Madridin ilmastokokous oli valtava pettymys kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa toivoville. Ensi vuosikymmenellä viivyttelyn on loputtava ja sanojen muututtava teoiksi. HSA:n toimitus kävi läpi katastrofiksi kutsuttua konferenssia ja ilmastopolitiikan tulevaisuutta.
Pariisin sopimus ja ilmastohuippukokoukset ovat pääneuvottelija Outi Honkatukian pelikenttää. Ympäristöministeriössä työskentelevä Honkatukia tiedostaa, ettei kansainvälinen yhteistyö pysty riittävän nopeisiin ja kunnianhimoisiin ilmastotekoihin. Se on silti ilmastokonkarin mielestä ainoita keinoja planeetan pelastamiseksi.
Liikenteen päästöt halutaan alas nopeasti, mutta kenen kustannuksella? Kumpikin olisi valmis muuttamaan liikkumistaan, mutta ei ehdoitta. Asiantuntijoiden mukaan kaikki keinot tehokkaisiin päästövähennyksiin liikenteessä ovat jo olemassa. Nyt ne pitäisi vain ottaa käyttöön.
Ilmastoahdistukseni johtuu siitä, että maapallomme tulevaisuutta ei ole turvattu. Edelleen löytyy ihmisiä, jotka eivät usko ilmastonmuutoksen olevan todellinen, kirjoittaa kolmea ilmastosyntiään pohtiva lukiolainen Leila Ali.
Asiantuntijoiden mukaan valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelma ei huomioi ilmastonmuutoksen vaikutusta julkiseen talouteen tai anna keinoja ilmastonmuutoksen ratkomiseen.
Jos viiden miljoonan asukkaan Suomi on tuntuu liian pieneltä tekijältä, 500 miljoonan asukkaan Euroopan unionilla luulisi olevan riittävästi voimaa kansainvälisen muutoksen ajamiseksi.
Pelikulttuuri ja verkkopelaaminen kasvattavat suosiotaan. Samalla se kuluttaa yhä enemmän internetkaistaa, sähköä sekä raaka-aineita. Digitaalisen kulutuksen arvioidaan vaikuttavan planeetan lämpenemiseen jopa enemmän kuin lentämisen.
Ilmastonmuutos, luopumisen vaikeus ja valintojen tekeminen aiheuttavat päänvaivaa. Lentämisestä, yksityisautoilusta ja lihansyönnistä saarnataan, mutta silti yksilön valinnat tuntuvat mitättömiltä, kirjoittaa Veera Naumanen.
llmastonmuutos on avannut jääkiekkoyhteisön silmät. Jo kahdeksan vuoden ajan hiilijalanjälkeään tarkkailleen NHL:n lisäksi nyt myös SM-liiga on alkanut tutkia omia päästöjään. Myös erilaiset järjestöt kuten suomalainen Save Pond Hockey ovat valmiina tekemään osansa pipolätkän ja jääkiekon tulevaisuuden turvaamiseksi.
Vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksen alla maailman suuret uskonnot julkaisivat ilmastolinjauksia ja kirkkojen huoli ympäriston tilasta alkoi kuulua kovempaa kuin koskaan aiemmin.
Keskiviikkona Eduskuntatalolla järjestettiin ilmastomielenosoitus. Huomio vietiin itse asiasta tekotapaan, sillä eduskunnan pylväät ovat tärkeämpiä kuin ilmastonmuutos, kirjoittavat toimittajat Erkki Mervaala ja Samuli Niinivuo.
Dystopiaan kuuluu puhua siitä, mitä menetämme, jos emme tee mitään. Utopiaan kuuluu puhua siitä, mitä saamme, jos teemme kaikkemme. Siksi myös journalismissa olisi tärkeää uskaltaa kuvitella parempia maailmoja, kirjoittaa toimittaja Alma Onali.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset haavoittavat alkuperäiskansoja, sillä ne ovat usein riippuvaisempia luonnonvaroista ja alttiimpia sään ääri-ilmiöiden aiheuttamille vahingoille. Hyvän sään aikana tapasi Kanadan alkuperäiskansojen nuoria, jotka haluavat suojella kotejaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.
Pääministeri Juha Sipilä on kertonut ilmastonmuutoksen hillitsemisen nousevan yhdeksi pääteemaksi heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Toimittajamme Erkki Mervaala tapasi pääministerin Prahassa ja keskusteli pääministerin kanssa ilmastonmuutoksesta ja Suomen mahdollisuuksista vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikkaan.
Jäämeren radasta uhkaa tulla Suomen oma öljyputki, jota pitkin kuljetetaan arktisia luonnonvaroja muiden käyttöön. Perinteiselle saamelaiskulttuurille rata olisi kuolettava isku.
Hyvän sään aikana -julkaisun toimittaja Elli Harju matkusti joulukuun alussa Pariisista Suomeen yli 40 tuntia maa- ja meriteitse: ensin junalla Saksan pohjoisrajalle, josta laiva toi Itämeren yli Helsinkiin. Harju pohtii, mitä lentämisen vähentäminen vaatisi.
Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä ja voi johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen. Metsäpalojen päästöt vastaavat neljännestä fossiilisen energian päästöistä. Silti metsäpalojen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen puhutaan harvoin. Hyvän sään aikana vieraili Katowicen ilmastokokouksessa ja tapasi ilmastopalomiehen.
Huolestuneella kansalaisella on muitakin keinoja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan kuin kulutuspäätöksillään. Kansalaisella on monia keinoja vaikuttaa, radikaaleimmat haastavat valtion raastupaan.
Ruuantuotannon pitäisi muuttua. Toimittajamme Johannes Roviomaa halusi ymmärtää ruuan konkretiaa ja vuokrasi kaupunkiviljelypalstan. Hyvän sään aikana -median oma palsta kärsi kuivuudesta, opetti nöyryyttä ja osoitti muutoksen vaikeuden.
Ilmastomarssi keräsi Helsingin keskustaan noin 8000 ilmastosta huolestunutta ihmistä. Hyvän sään aikana taltioi kulkueen tunnelmia ja pääsi hetkeksi seuraamaan maailman ajankohtaisimman ilmastotaistelijan, 15-vuotiaan Greta Thunbergin vierailua.
Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on näkynyt mediassa viime maanantaista lähtien. HSA kokosi keskustelun keskeiset kohdat yhteen. Entä kuinka monta ilmastovaroitusta tarvitsemme?
Suomessa on tehty viime aikoina paljon ilmastojournalismia. Vihdoinkin! Ennätyksellisen kuuma ja kuiva kesä vaikutti tietenkin asiaan, mutta syitä on muitakin.
Ilmastonmuutos aiheuttaa Suomessa terveysriskejä, joihin pitäisi varautua enemmän. Kuumuus ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät Suomessa ilmastonmuutoksen vuoksi. Lauhojen ja pimeiden talvien liukastumisista voi nousta suuret kustannukset tulevaisuudessa.
Raha on kohtalon kysymys, ja mitä korkeammaksi maapallon keskilämpötila nousee, sitä kalliimmaksi ilmastonmuutos käy maailmantaloudelle. Nyt pääoma on alkanut etsiytyä uusiutuvan energian pariin ja suurten rahastojen haltijat miettivät fossiiliseen energiaan liittyviä riskejä.
Saharan autiomaan väitetään olevan ratkaisu, jolla ilmastonmuutos saataisiin laantumaan – ratkaisu kiinnostaa niin öljy-yhtiöitä kuin tutkijoita:”Voisi hyvin olla maapallon keuhkoa”
Pyysimme eduskuntapuolueiden puheenjohtajia nimeämään keinoja, joilla Suomi hillitsee ilmastonmuutosta – Vastauksissa ilmastohuoli on kova, mutta konkretia varovaista.
Jalkapallon MM-kisojen ilmastopäästöt ovat valtavat ja ne kasvavat tulevaisuudessa entisestään – FIFA:n päätökset kuormittavat planeettaakea planeetta.
Tiistaina Lännen Median lehtien julkaisema uutinen muovinkierrätyksestä oli tyypillinen journalistinen moka, vaikka se tällä kertaa saattoikin saada aikaan hyvää.
