Sanat: Erkki Mervaala · Kuva: Linda Manner · Alunperin julkaistu: 15/07/2018

Presidentit Trump ja Putin tapaavat maanantaina Helsingissä. Kukaan ei odota heidän keskustelevan ilmastonmuutoksesta, ja se on valtava ongelma, kirjoittaa Hyvän sään aikana -verkkojulkaisun toimituspäällikkö Erkki Mervaala.

Kaksi maailman vaikutusvaltaisimpiin kuuluvaa valtiopäämiestä tapaavat maanantaina 16. heinäkuuta Helsingissä. He eivät puhu ilmastonmuutoksesta, ja se on selvä viesti ilmastonmuutoksen tärkeydestä päättäjien keskuudessa.

On selvää, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä keskusteluissa on monia tärkeitä keskustelunaiheita: Krimin anastaminen, vaaleihin sekaantuminen, Syyria, ydinaseista riisumiseen velvoittavan New START -sopimuksen uusiminen, ihmisoikeudet, sananvapaus, NATO ja vapaakauppa vain muutaman mainitakseni.

Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin eivät kumpikaan puhu ilmastonmuutoksesta. Trumpin hallinto on ollut sodassa ilmastoa vastaan alusta asti. Sanaa ilmastonmuutos ei enää näy liittovaltion virallisissa asiakirjoissa, eikä ilmastonmuutos ole enää kansallinen hätätila.

Ympäristönsuojeluvirasto EPA:n johtaja oli vielä hetki sitten osuvan onomatopoeettisesti nimetty Scott Pruitt, tunnettu ilmastoskeptikko, joka korruptio- ja nepotismiskandaaleissa ryvettymisensä lisäksi helpotti valtakaudellaan muun muassa supersaastuttavien kuorma-autojen valmistajien arkea ja heikensi polttoainetehokkuuden ja kemiateollisuuden sääntelyjä. Pruittin seuraaja Andrew Wheeler puolestaan on entinen hiiliteollisuuslobbari, joka jatkanee edeltäjänsä politiikkaa, kenties jopa tehokkaammin.

Trumpin näyttävin läimäys ilmastonmuutoskeskustelun kasvoille oli hänen päätöksensä vetää Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Putin lohkaisi päätöksestä toteamalla, että Amerikan imperialismia voidaan nyt syyttää ilmastonmuutoksesta. Näennäisesti Putin on hieman Trumpia enemmän huolissaan ilmaston lämpenemistä. Hänen mukaansa ilmastoskeptikot eivät ole ollenkaan niin typeriä, ja ihmisten osuutta ilmastonmuutokseen hän epäilee vahvasti.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala kertoo HSA:lle, että olisi yllättävää, jos ilmastonmuutos edes mainittaisiin. Hakalan mukaan kummallakaan ei ole tarvetta puhua Suomessa ilmastonmuutoksesta.

Sekä Yhdysvallat että Venäjä kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista vuosi vuodelta enemmän. Myrskyt, tulvat ja helleaallot maastopaloineen ovat saaneet monet Yhdysvaltojen osavaltiot toimimaan oma-aloitteisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Venäjän poliittinen eliitti tunnustaa lämpötilojen nousun ja myöntää, että äärimmäiset sääilmiöt ovat kaksinkertaistuneet maassa viimeisen 25 vuoden aikana. Vaikka ilmastonmuutokseen varautumisesta on viime vuosina tullut Venäjällä tärkeämpää, ratkaisuja päästöjen hillitsemiseen ei erikseen etsitä fossiilisten polttoaineiden ja raskaan teollisuuden varaan rakennetulle maalle.

Ilmastonmuutos ei ole Trumputin-tapaamisen keskiössä. Se ei ole asianomaisille merkittävä keskustelunaihe. Harva odottaa tapaamiselta minkäänlaista konkretiaa.

Keskustelujen kolmantena pyöränä presidentti Niinistöllä on kuitenkin mahdollisuus edes jotenkin vaikuttaa tähän. Niinistö ilmoitti tiedotustilaisuudessaan kesäkuun lopussa ottavansa mustan hiilen päästöt arktisella alueella esiin molempien presidenttien kanssa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan musta hiili vastaa noin 20–25% Arktisen alueen lämpötilan noususta verrattuna esiteollisen ajan lämpötiloihin. Suomi on vuosina 2017–2019 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Niinistö on keskustellut aiheesta jo aiemmin sekä Trumpin että Putinin kanssa, mutta hän toivoo, että presidentit voisivat keskustella aiheesta myös kahden kesken. Silti Niinistö sanoo Suomen ”vain isännöivän tapahtumaa, ja esityslistan päättävät molemmat vieraat”.

Minun toiveeni on, että ilmastovastuullinen isäntä tarttuu tilaisuuteen ja tekee ilmastonmuutoskeskustelusta osan kesän seuratuinta kansainvälisen politiikan tapahtumaa. Toista tilaisuutta ei tule.