Haastattelussa pääministeri Juha Sipilä

Sanat: Erkki Mervaala · Kuvitus: Linda Manner · Julkaistu: 14.1.2019


 

Pääministeri Juha Sipilä on kertonut ilmastonmuutoksen hillitsemisen nousevan yhdeksi pääteemaksi heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Hyvän sään aikana haastatteli pääministeriä Prahassa ilmastonmuutoksesta ja Suomen mahdollisuuksista vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikkaan.

Pääministeri Juha Sipilä on keväällä päättyvän hallituskautensa aikana halunnut tavata kaikki EU-maiden kollegansa. Viime vuoden lopulla hän vieraili Kyproksella, Maltalla, Tšekissä ja Slovakiassa. Keskustelujen aiheina ovat olleet ajankohtaiset EU-asiat, mutta myös Suomen puheenjohtajuuskauden prioriteetit kasvu, turvallisuus ja ilmastonmuutos.

Tšekissä Sipilä tapasi pääministeri Andrej Babišin, jonka kanssa he keskustelivat muun muassa suomalaisesta perhepolitiikasta, lapsilisistä ja ilmaisesta kouluruokailusta, jota Babišin hallitus paraikaa käsittelee. Ei ole yllättävää, että Babiš ei itse avannut keskustelua ilmastonmuutoksesta. Keski-Euroopan V4-maat Tšekki, Slovakia, Puola ja Unkari suhtautuvat kaikki ilmastonmuutoksiin ja EU:n päästövähennystoiveisiin varsin vastahakoisesti.

”Tämä on aika tyypillinen, rehellinen vastaus. Heillä on vastustusta lähteä päästöjen vähentämisen tielle. Puolahan siinä on profiloitunut ja myöskin muut V4-maat. Kyllä täällä he ovat sitoutuneet tekemään oman osuutensa yhdessä sovitusta, mutta näissä keskusteluissa näen selvästi, että on hyvin vaikea sitä ruuvia enemmän kiristää. Energiaratkaisut kestää aika kauan. Täällä ydinvoima on se ratkaisu, jos pitää nopeasti päästä hiilidioksidipäästöistä eroon. Aika vaikea on täällä löytää muuta tietä nykyteknologialla.”

Sipilä kertoo halunneensa nostaa ilmastonmuutoksen osaksi keskusteluja vierailuillaan oppiakseen ymmärtämään, miten syvällisesti eri maissa siihen suhtaudutaan.

”Siinä on hurjan paljon eroja. Esimerkiksi Kyproksella oltiin hyvin huolissaan siitä, sillä alueella nämä vaikutukset ensimmäisenä alkavat näkyä jo ja sitten taas pienenä maana he ymmärtävät, että heidän toimet ei siinä paljon auta yksinään vaan pitää alkaa tehdä yhdessä.”

Suomi voi olla tässä asiassa paljon kokoaan suurempi toimija. Onneksi näiden seuraavien tavoitteiden määrittely sattuu meidän puheenjohtajakaudelle.”

Huhtikuussa päättyvän EU-parlamentin kauden saavutuksista Sipilä nostaa esiin Pariisin ja Katowicen ilmastokokoukset, joissa Suomi on tehnyt työtä hänen mukaansa hyvin näkyvästi.

Pariisin ilmastosopimuksesta irtaantuneen Yhdysvaltojen suhtautuminen ilmastonmuutokseen on Sipilälle pettymys. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen juurisyihin puuttumisen sijaan Yhdysvalloissa ollaan kiinnostuneita ennemmin ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumisesta.

”Se on ollut näissä keskusteluissa pettymys. Mutta G20-kokouksessa Venäjä ja Kiina kyllä ilmoittivat olevansa Pariisin sopimuksen takana. Se on hyvä asia.”

Sipilä pitää ilmastonmuutosteemaa itselleen henkilökohtaisesti tärkeänä asiana. Hänen mukaansa Katowicen ilmastokokouksessa sovittuja Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toimeenpanotoimia päästöjen vähentämiseksi pitää jatkaa ja niistä pitää kiinni.

Uusia toimia kuitenkin kaivattaisiin. Sipilä on maininnut keskusteluissa usein hiilinielujen mukaan ottamisen päästökauppajärjestelmään. Hiilinieluilla tarkoitetaan hiilivarastoja, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Esimerkiksi metsät ovat hiilinieluja, koska niihin sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu.

”Kun nyt näyttää siltä, että se puolitoista astetta karkaa näillä toimilla, niin me olemme Suomessa ideoineet eri toimijoiden kanssa sitä, miten hiilinielupuolta pystyttäisiin kasvattamaan ja miten siihen saisi aidon markkinan. Tämä päästökauppahan nyt toimii kuitenkin jo kohtuullisesti. Se, mikä on uutta hiilinielua, voisi olla tässä hiilipörssissä mukana”, Sipilä kertoo.

Sipilän mukaan Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaan kuuluisi hiilinielut sisältävän hiilipörssin tavoitteleminen. Samalla uusien teknologian kehittämistä vauhditettaisiin. Sipilä mainitsee esimerkiksi suoraan ilmasta tai savupiippujen kyljestä hiilen kaappaamiseen ja hiilen hiilivedyiksi ja muiksi tuotteiksi jatkojalostamiseen liittyvät teknologiat.

”Suomi voi olla tässä asiassa paljon kokoaan suurempi toimija. Onneksi näiden seuraavien tavoitteiden määrittely sattuu meidän puheenjohtajakaudelle.”

Hiilipörssin lisäksi Sipilä mainitsee Afrikan metsittämisohjelmat, joita voitaisiin jo olemassa olevien EU:n Afrikka-rahastojen puitteissa toteuttaa. Sipilän mukaan Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker suhtautuu tähän mahdollisuuteen positiivisesti. 

”Metsittäminen siellä parantaa elämisen ja viljelemisen olosuhteita, luo toivoa alueelle muutenkin ja poistaa maahanmuuton juurisyitä ja hillitsee ilmastonmuutosta.” 

Suomen ilmastopäätöksistä hänen hallituskautensa aikana hän mainitsee tavoitteen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2045 ja hiilen kieltämisen energiantuotannossa 2029.

”Me kyllä pystymme oman osamme tekemään päästöjen vähentämisessä, mutta lokakuussa julkaistu IPCC-ilmastoraportti osoittaa, että toimet eivät riitä. Me olemme nyt se päättäjäsukupolvi, jonka pitää pystyä päättämään niistä toimista, sillä kohta on liian myöhäistä”, Sipilä toteaa.

Me olemme nyt se päättäjäsukupolvi, jonka pitää pystyä päättämään niistä toimista, sillä kohta on liian myöhäistä.”

Jos pienituloinen ajaa pitkien etäisyyksien alueella diesel-autolla niin ei se nyt siihen se ilmastonmuutoksen hillintä kaadu.”

Päästöjen vähentämisen ohella Sipilän toivo on ilmastonmuutosta hillitsevissä uusissa teknologioissa. Hänestä Suomessa tulisi investoida hiilen sidontaan ja sen mittaamisen teknologiaan ja tehdä kokeiluja, joiden perusteella ne voitaisiin viedä osaksi uusia järjestelmiä. Sipilän mukaan hiilen sidonnan mittausteknologia ja sertifiointimenetelmä tarvitaan hiilipörssin pohjalle. 

”Minun viesti tähän keskusteluun on ollut se, että minusta on kuitenkin toivoa löytää tätä kautta uusia keinoja. Päästöjen vähentämisen nopeuttamiseen me ei, vaikka Suomessa olisikin valmiutta, saada riittävästi kavereita. Se on näillä kierroksilla osoittautunut tosiasiaksi. Nyt on tärkeää, että tehdään se, mitä on sovittu, mutta sitten haetaan uusia keinoja ja ne uudet keinot löytyvät nieluista ja hiilenkaappausteknologioista”, Sipilä linjaa.

”Esimerkiksi pellot pystyttäisiin muuttamaan hiilinieluksi muuttamalla lannoituskäytäntöjä ja korjuumenetelmiä. Sen sijaan, että ne ovat hiilidioksidipäästöjen lähde, ne pystyttäisiin kääntämään nieluiksi hyvin helposti ja samalla niistä saa saman tuoton. Peltoja on enemmän kuin metsiä. Tämmöinen osaaminen on kyllä erittäin arvokasta jatkossa myöskin vientiosaamistuotteena.”

Sipilä arvelee, että tänä keväänä nähdään ilmastovaalit lähinnä niissä maissa, joissa ilmastonmuutoksesta on alettu keskustella. Hän kuitenkin toivoo, että keskustelu olisi monipuolista ilman, että yksittäistä kansalaista syyllistetään elämäntapojensa vuoksi.

”Jos pienituloinen ajaa pitkien etäisyyksien alueella diesel-autolla niin ei se nyt siihen se ilmastonmuutoksen hillintä kaadu”, Sipilä sanoo. 

”Nielupuolellahan löytyy sitten myös vapaaehtoisiakin ratkaisuja kuten hiilikompensoituja yritystuotteita. Meillähän hampurilaisketjun pussissa jo lukee, että tuotetta on kompensoitu eli metsää on istutettu yrityksen tuottaman hiilijalanjäljen verran. Uskon, että lentoliikenteeseen tulee tällaista vapaaehtoisuutta. Uskon, että meille tulee polttoainemittareille vapaaehtoisuus maksaa polttoaine kompensoituna.”

Sipilä uskoo vapaaehtoisten kompensointiliikkeiden herättävän kiinnostusta myös muualla, mikäli sellaisia saadaan Suomessa aikaiseksi. 

”Sitten tässä isossa järjestelmässä hiilinielujen osuus on kokonaan käyttämätön keino. Kyllä näillä päästään paljon nopeammin lopputulokseen kuin, että yksittäisen ihmisen tottumukset kyseenalaistetaan liian pitkälle.”

Kirjoittajasta

Erkki Mervaala

Erkki Mervaala on tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Häntä kiinnostaa erityisesti ilmasto- ja talouspuheen kehykset.