Kun sirkkaruoat ilmestyivät vuoden 2017 lopussa ruokakauppoihin, mediassa käynnistyi valtava hyönteishypetys. Samalla unohdettiin, että sirkkakin on eläin, sanoo tutkijatohtori Minna Santaoja. Hiiligrilli-podcastsarjan toisessa osassa pohditaan, onko sirkkagranolan syöminen ilmastoteko ja miksi hyönteisiä on pantu jopa leipään. Lisäksi jaksossa povataan, millainen on hyönteisruoan tulevaisuus.
Syötäväksi kasvatetuilla hyönteisillä on monia ympäristöetuja muuhun eläintuotantoon verrattuna. Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumin tutkijatohtori Minna Santaoja kertoo, että hyönteiset tarvitsevat vähemmän maa-alaa, rehua ja vettä kuin muut tuotantoeläimet ja ne käyttävät tehokkaasti saamansa ravinnon. Koska hyönteiset syödään kokonaisina, niistä ei jää hukkapaloja. Ideaalissa tilanteessa hyönteisten rehuna voitaisiin käyttää muun ruoantuotannon tai teollisuuden ylijäämiä.
”Joissakin kokeiluissa hyönteisiä on syötetty kananrehulla, josta melko iso osa on tuontisoijaa. Silloin hyönteisten rehu ei eroa kovinkaan paljon siipikarjan tuotannosta. Rehu vaikuttaa hyönteisten ravintoainekoostumukseen. Tuotannossa joudutaankin tasapainottelemaan ilmastovaikutusten ja muiden asioiden kanssa”, Santaoja sanoo.
Ilmaston näkökulmasta ratkaisevaa on, mitä hyönteisruoalla korvataan ja kuinka paljon. Tähän asti hyönteisiä on pantu esimerkiksi granolaan ja leipään, joissa ei ole entuudestaan eläinperäisiä ainesosia. Hyönteisruokia on myös markkinoitu erityisesti kasvissyöjille, jotka syövät jo kestävästi. Santaojan mielestä ilmaston kannalta ei ole kuitenkaan järkevää, että kasvissyöjä vaihtaisi soijapihvin sirkkapihviin. Siitä huolimatta käyttöön on otettu termi ”entoveganismi”.
”Se on sisäisesti risritiitainen käsite. Veganismi tarkoittaa ruokavaliota, jossa vältetään kaikkea eläinperäistä, eli siihen ei hyönteisten pitäisi kuulua. Tämä kuvaa sitä eettistä harmaata aluetta, joka liittyy hyönteisiin ja hyönteissyöntiin. Kas, vegaani voi syödä huoletta hyönteisiä, sillä eiväthän ne mitään oikeita eläimiä ole.”
Santaoja analysoi tutkija Mari Nivan kanssa hyönteisruokakeskustelua niin&näin-
lehden katsauksessa. Sirkkauutisoinnissa korostuivat yrittäjyysnäkökulma ja uutuudenviehätys, eikä eläineettiselle keskustelulle jäänyt tilaa.
”Hyönteisen yksilö- tai itseisarvosta puhuminen tuntuu aika hankalalta. Toisaalta voi ajatella, että yhteiskunnan sivistys mitataan siinä, miten kohtelemme kaikkein pienimpiä. Vaikka emme välttämättä tiedä, miten hyönteiset maailman kokevat, voisimme kuitenkin ulottaaa mielikuvitustamme siihen suuntaan, että niillä on oma kokemusmaailmansa ja arvonsa meistä riippumatta”, Santaoja sanoo.
Kuuntele jakso alta.
Juho Kankaanpää on toimittaja, joka rakastaa radiota ja kiusallisia eläineettisiä kysymyksiä. Hän on kirjoittanut useisiin aikakaus- ja kulttuurilehtiin sekä tehnyt radio-ohjelmia.
[…] Vinkkaan monta viikkoa myöhässä, mutta kuitenkin: pohdin tammikuun lopussa sirkkaruoan tulevaisuutta Hyvän sään aikana -saitin Hiiligrilli-podcastissa. Esitin kiusallisia ja naiiveja eläineettisiä kysymyksiä hyönteisruoasta tutkijatohtori Minna Santaojalle. Kuuntele jakso täältä. […]