Nähdäänkö ensi keväänä ilmastovaalit?

Hyvän sään aikana kysyi puolueiden puheenjohtajien kantoja ilmastonmuutokseen. Vastauksissa ilmastohuoli on todellinen, mutta konkretia varovaista.

Sanat: Erkki Mervaala, Johannes Roviomaa, Kaisa Uusitalo · Kuvat: Ella Kiviniemi


 

Kuluva kesä on nostanut ilmastonmuutoksen esille aivan uudenlaisella volyymillä. Ennätyshelteet, tuhoisat metsäpalot eri puolilla maailmaa ja kuivuudesta kärsineet viljelmät pitävät huolen siitä, että huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista voi hyvinkin tulla ilmastovaalit.

Vuoteen 2030 mennessä Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Vuoden 2050 tavoitteet ovat 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Muutaman vaalikauden päässä olevat tavoitteet vaativat toimenpiteitä nyt.

Hyvän sään aikana kysyi kaikkien yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajilta, miten ilmastonmuutoksen hillintä tulee näkymään puolueiden vaalityössä eduskuntavaalien alla ja millaista ilmastopolitiikkaa Suomen pitäisi tulevaisuudessa tehdä. Samalla pyysimme puoluejohtajia nimeämään konkreettisia ilmastotoimia tulevalle vaalikaudelle.

Suomella olisi muuallekin päin paljon annettavaa energiapolitiikan osalta. Suomi voisi tehdä enemmän kuin tällä hetkellä tekee”, summaa Essayah.

Sari Essayah, Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien puoluejohtaja Sari Essayahin mukaan puolue ottaa ilmastonmuutoksen esiin vaaliohjelmissa esimerkiksi energia-, ympäristö- ja maatalouslinjauksien osalta.

”Ilmastonmuutos ei lue vain yhdessä kohtaa vaaliohjelmaa, vaan tulee läpileikkaavasti esiin monella politiikan sektorilla liikkumisesta asumiseen, kaikkeen”, kertoo Essayah.

”Emme ole vielä lyöneet lukkoon ohjelmaamme. Meillä on elokuun lopussa ohjelmapalaveri, jossa käydään läpi, mitä olemme kesän aikana kirjanneet. En osaa enkä uskalla vielä sanoa, tuleeko mitään yksittäisiä lupauksia. Ilmastonmuutoksen torjunta liittyy niin moneen asiaan. Ei ole esimerkiksi sellaista ajatusta, että nyt lentoverolla torjutaan ilmastonmuutosta. Se olisi minun mielestäni yksisilmäistä asian lähestymistä, koska tarvitaan laajasti erilaisia toimenpiteitä eri politiikan sektoreilla.”

Essayah näkee Suomen ilmastopolitiikan suurimpana haasteena energian säästämisen ja nostaa sen myös yhdeksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä ilmastonmuutosta.

”Suomella olisi muuallekin päin paljon annettavaa energiapolitiikan osalta. Suomi voisi tehdä enemmän kuin tällä hetkellä tekee”, summaa Essayah.

Essayah haluaa kohdentaa ilmastotoimet kaikille kuluttajille ja kansalaisille.

”Arjen pienet ilmastoteot ovat helppoja. Siinä mielessä en näe, että jokin tietty yhteiskunnan osa-alue tai sektori pitäisi erityisesti laittaa vastuuseen. Kyllä tämä asia kuuluu jokaiselle kansalaiselle. Jokainen meistä tekee kulutus- ja energiavalintoja ja päättää, miten liikkuu. Ainahan näitä asioita olisi helpompi tehdä porkkanoiden kautta. Ihmiset ohjautuvat herkästi, jos asioista on jonkin sortin hyöty”, sanoo Essayah.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Anna-Maja Henriksson

”Ilmastonmuutoksen torjunta tulee näkymään RKP:n vaalikampanjassa yhdessä muiden perinteisten kysymysten kanssa, mutta varmasti suuremmassa roolissa kuin aikaisemmissa vaaleissa”, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Henriksson toteaa esimerkiksi Itämeren tilanteeseen puuttumisen olleen iso osa RKP:n politiikkaa jo pitkään. Hän uskoo, että viime aikoina suomalaiset ovat entistä vahvemmin heränneet ilmastonmuutoksen uhkaan.

”Ilman maapalloa ei tarvitse miettiä paljon muitakaan asioita. Meillä ei ole planeetta B:tä. Siksi ei voi sanoa yhden asian olevan toista tärkeämpi, vaan ilmastonmuutoksen torjunta on sidoksissa kaikkiin muihin teemoihin ja nousee esiin niiden yhteydessä”, Henriksson toteaa.

Yksittäisenä RKP:lle tärkeänä asiana Henriksson nostaa kuitenkin esiin koulutuksen. Hänen mukaansa koulutus antaa perustan sille, että ihmiset ymmärtävät asiayhteyksiä, ja että heillä on ylipäätään tietoa.

RKP ei ole vielä sopinut eduskuntavaaliohjelmasta, joten Henriksson ei lähde tekemään ennenaikaisia lupauksia.

Konkreettisia ilmastotoimia hän kohdentaisi rakentamiseen. ”On ihmeellistä, ettei puurakentaminen ole tällaisessa metsämaassa levinnyt laajemmalle. Puurakentamista pitäisi lisätä myös kerrostalojen osalta”, Henriksson sanoo.

Henriksson korostaa myös yritysten vastuun kasvattamista. ”Etenkin suurten yritysten globaalia vastuuta pitäisi nostaa enemmänkin esille. Jos tuotannosta aiheutuu päästöjä, yritysten tulisi samaan aikaan toisaalla toimia niin, että kokonaisvaikutus olisi ilmastolle hyödyllinen.”

Henrikssonin mukaan Suomi on sekä onnistunut että epäonnistunut ilmastopolitiikassaan. Hyvää on se, että maan poliittisella kentällä huoli ilmastosta on yhteinen.

”Kansainvälisesti Suomi on ollut eturintamassa nostamassa ilmastoasioita agendalle. Olemme seisoneet Pariisin sopimuksen takana. Meillä ei onneksi käydä sellaista keskustelua, että jotkut poliittiset ryhmät haluaisivat vetäytyä sopimuksesta.”

Yksi ilmastopoliittisesti hankalista teemoista on hänen mukaansa tulevaisuuden maatalous.

”Tietenkin haluan, että meillä on tulevaisuudessakin toimiva maatalous Suomessa. Emme voi tehdä sellaisia päätöksiä, että olisimme kokonaan riippuvaisia tuonnista. Maataloudelle täytyy kuitenkin keksiä uusia, kestäviä ratkaisuja.”

Henrikssonin mukaan Suomen täytyy tehdä pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. ”Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ei ole kyse vuodesta tai parista, vaan pitkäjänteisyydestä. Joka saralla pitää tarkastella sitä, mitkä ovat tuotannon vaikutukset ilmastoon ja miten toiminnasta saadaan kestävää.”

Olemme seisoneet Pariisin sopimuksen takana. Meillä ei onneksi käydä sellaista keskustelua, että jotkut poliittiset ryhmät haluaisivat vetäytyä sopimuksesta”, Henriksson sanoo.

Aikaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi siedettävälle tasolle on vain joitain vuosia, mutta hallitus tähtää vuosikymmenien päähän”, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto, Li Andersson

Vasemmistoliitolle ilmastokysymykset ovat yksi puolueen kolmesta kärkiteemasta. Puolue toivoo ilmastonmuutoksen hillinnän nousevan yhdeksi vaalien pääaiheista. ”Julkaisemme elokuussa oman kestävän siirtymän veromallimme ja myöhemmin syksyllä teemme erillisen avauksen ilmastotavoitteista”, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo.

Hänen mukaansa mikään asia ei mene ilmastonmuutoksen edelle. Vasemmistoliiton mukaan oikeudenmukainen maailma voidaan rakentaa vain maapallon kantokyvyn rajoissa, joten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat mukana yhtä tärkeinä jokaisessa poliittisessa tavoitteessa. Esimerkiksi työllisyys tai tulo- ja varallisuuserojen tasaaminen voivat tapahtua Anderssonin mukaan vain niin, että ne samalla edistävät ilmaston- ja ympäristönsuojelua.

Vaaliohjelmassaan vasemmistoliitto ehdottaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi muun muassa kestävää verouudistusta, jossa verotus ja erilaiset tuet uudistetaan niin, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan. Puolue haluaa nostaa nostaa Suomen päästövähennyssitoumuksen 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja edistää EU:n päästövähennyssitoumuksen korjaamista vastaamaan Pariisin sopimuksen tavoitteita.

”Hakkuiden määrät on asetettava kestävälle tasolle ja peltomaan hiilimäärää nostettava. Lisätään joukkoliikennetukea ja investoidaan raiteisiin ja raideyhteyksiin sekä tiukennetaan autoverotuksen päästöporrastusta, jotta liikenteen päästöt saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen ja turpeen polton on loputtava, koska muuten emme saa hillittyä ilmaston lämpenemistä ja sen pahimpia haittavaikutuksia.”

Suomen ilmastopolitiikka on Anderssonin mielestä hyvin ristiriitaista.

”Juhlapuheissa korostetaan ilmastopolitiikan tärkeyttä, mutta käytännössä toimet eivät ole riittäviä. Esimerkiksi liikenteeltä odotetaan erittäin suuria päästövähennyksiä, mutta investoinnit vähähiiliseen liikennejärjestelmään puuttuvat.”

Lisäksi Andersson kritisoi Sipilän hallituksen suhtautumista metsiin. Hakkuita kasvattamalla metsien hiilinielut pienenevät niin, että se tekee tyhjäksi päästövähennykset toisaalla.

”Aikaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi siedettävälle tasolle on vain joitain vuosia, mutta hallitus tähtää vuosikymmenien päähän”, Andersson sanoo.

Hänen mukaansa Suomen pitäisi jatkossa ensimmäisenä nostaa päästövähennystavoitteet sellaiselle tasolle, joka mahdollistaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumisen. Sitten päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen kasvattaminen täytyy ottaa tosissaan. Se tarkoittaisi myös taloudellista satsausta.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistuminen edellyttää Anderssonin mukaan toimenpiteitä kaikille yhteiskunnan osa-alueille.

”Päästöjen vähentäminen on otettava kaikkea yhteiskuntapolitiikkaa ohjaavaksi teemaksi, joka näkyy niin energia-, liikenne-, ruoka-, asumis- kuin elinkeinopolitiikassakin. Kestävällä verouudistuksella saadaan jo paljon aikaan. Lisäksi tarvitaan sitovaa sääntelyä kansallisesti ja erityisesti kansainvälisesti”, Andersson linjaa.

Vihreät, Touko Aalto

Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon mukaan ilmastonmuutoksen torjunta on ollut ja on edelleen yksi vihreiden kärkitavoitteista. Hän kertoo puolueensa haastavan muut puolueet kertomaan konkreettisesti, miten ne ovat valmiita torjumaan ilmastonmuutosta.

”Ilmakehässämme on enemmän hiilidioksidia kuin viimeisiin 800 000 vuoteen, ja tämä planeetta on muuttumassa vaaralliseksi pannuhuoneeksi”, Aalto sanoo.

”Ilmastovelkaa ei saa ottaa. Ilmasto ei odota. Planeetta pitää pelastaa, ja meillä on iso rooli siinä.”

Aallon mukaan ilmaston, ihmisen ja luonnon hyvinvointi on kaiken muun hyvinvoinnin ehto ja edellytys, ja siksi myös politiikan tärkein tehtävä.

”Ilmastopolitiikkaa ei voi kuitenkaan irrottaa kestävän hyvinvointivaltion rakentamisesta”, Aalto painottaa.

Suomen ilmastopolitiikan Aalto kokee epäonnistuneen, koska se on jäänyt lyhyen tähtäimen taloudellisten intressien jalkoihin. Suurimmaksi epäkohdaksi hän nostaa lisääntyneet metsähakkuut ja ilmastolle haitalliset yritys- ja verotuet. Vihreiden tavoitteina on hiilineutraali Suomi 2030-luvulla, turpeesta ja kivihiilestä luopuminen 2020-luvulla ja maakaasusta luopuminen 2030-luvulla. Vihreät tahtovat nostaa Suomen vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 60 prosenttiin nykyisen 40 prosentin sijaan vuoden 1990 tasosta. Lisäksi vihreät tavoittelevat uusiutuviin, vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtymistä ja negatiivisiin nettopäästöihin pääsemistä ennen vuotta 2050. 

Tärkeiksi kansallisiksi ilmastotoimiksi Aalto nostaa energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen vähentämisen sekä liikenteen vähäpäästöiseksi saamisen.

“Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan esteettömillä, liikennetarpeita vastaavilla pyöräkaista- ja pyörätieverkostoilla sekä kävelyalueilla. Puhtaan joukkoliikenteen hyvä taso varmistetaan kaikkialla Suomessa siirtämällä liikkuminen yhä enemmän raiteille.”

Vihreiden tavoitteena on tehdä henkilöautoliikenteestä päästötöntä vuoteen 2040 mennessä ja vähentää lento-, meri- ja raskaan liikenteen päästöjä.

Teollisten ja liikenneratkaisujen lisäksi vihreiden tavoitteena on tehdä asumisesta ja rakentamisesta kestävää, terveellistä ja ilmastoystävällistä tukemalla kaiken ikäisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja ilmastoystävällisiin lämmitysmuotoihin siirtymistä.  Aallon mukaan Suomen pitäisi olla edelläkävijä ilmastoystävällisessä rahoituksessa.

”Julkisia varoja sijoitetaan kestäviin, eettisiin ja ilmastoystävällisiin kohteisiin. Sen jälkeen nostetaan Suomen antama ilmastorahoitus vastaamaan Suomen osuutta Pariisin sopimuksen ilmastorahoitusvastuusta”, Aalto linjaa.

Julkisomisteiset yritykset kiristäisivät ilmastonmuutoksen hillitsemistä omistajaohjauksen avulla.

Aalto painottaa, että Suomen on ajettava kunnianhimoisia, kansainvälisiä päästövähennyksiä, joilla lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. EU:lle olisi asetettava sitova hiilibudjetti ja sen päästökauppa pitäisi korjata.

”EU:n päästöoikeuksien alkujaon tulee perustua huutokauppaan. Huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää tulee vähentää ja myymättä jääviä osuuksia mitätöidä. Päästöoikeuksien ilmaisjaosta tulee luopua ja päästökaupan huutokauppatulot ohjata pääosin vähäpäästöisen energian tukiin sekä kehittyvien maiden ilmastotyön tukemiseen. Hiilidioksitonnille asetetaan lattiahinta.”

Ilmakehässämme on enemmän hiilidioksidia kuin viimeisiin 800 000 vuoteen, ja tämä planeetta on muuttumassa vaaralliseksi pannuhuoneeksi”, Aalto sanoo.

Mielestämme on ilmastoteko, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ympäristönä myös teolliselle tuotannolle. Tavoitteet eivät voi olla niin kunnianhimoisia, että niillä siirretään tuotanto pois täältä”, Halla-aho linjaa.

Perussuomalaiset, Jussi Halla-aho

”Kaikkien ihmisten etu on mahdollisimman puhdas ympäristö”, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Hänen mukaansa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, mutta niiden on oltava globaaleja, koska muuten Suomelta ja muilta päästöjen vähentämiseksi eniten tehneiltä mailta saatetaan vaatia enemmän. Tämä on perussuomalaisten mielestä ongelma mekanismissa, jolla Pariisin ilmastosopimuksen ilmastopäästötavoitteita jaetaan EU:n sisäisesti.

Halla-aho kokee tärkeäksi, että Suomessa ja Euroopassa säilyvät mahdollisuudet teolliseen tuotantoon. Hänen mukaansa vaihtoehtona ei ole tuotannon väheneminen globaalilla tasolla vaan sen siirtyminen paikkoihin, joissa ilmastotavoitteet ovat vähemmän kunnianhimoisia. Parhaana esimerkkinä Halla-aho pitää Kiinaa.

”Meidän mielestämme on ilmastoteko, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ympäristönä myös teolliselle tuotannolle. Tavoitteet eivät voi olla niin kunnianhimoisia, että niillä siirretään tuotanto pois täältä”, Halla-aho linjaa.

”Tätä pitää ajatella kokonaisuutena, että Suomi ei pysty oman, aika pienen, suhteellisen päästöosuutensa vuoksi pelastamaan maapalloa.”

Ilmastonmuutos on Halla-ahon mukaan globaali haaste, joka vaikuttaa kehitysmaiden asumisoloihin ja lisää siirtolaispainetta etelästä pohjoiseen.

”Toisaalta täytyy muistaa myös se, että siirtolaisuus etelästä pohjoiseen kuormittaa ilmastoa, koska ihmisen hiilijalanjälki on pohjoisessa paljon korkeampi kuin etelässä. Asiat muodostavat kokonaisuuden. Ei niitä voi tällä tavalla irrottaa toisistaan ja asettaa tärkeysjärjestykseen.”

Perussuomalaisten mukaan Suomi on tehnyt hyvää työtä omien päästöjensä vähentämiseksi mallikelpoisesti.

”Meidän mielestämme Suomi on tehnyt ihan rehellisesti oman osuutensa tähän asti. On tietenkin syytä, että tekee jatkossakin, mutta kokonaisuuden kannalta ei ole järkevää, että Suomi tekee enemmän kuin muut.”

Halla-ahon mukaan moni muu Euroopan maa on valitettavasti tehnyt vähemmän. Hänen mukaansa niissä maissa päästöjen vähentäminen aiheuttaisi vähemmän toimenpiteitä tai olisi helpompaa kuin se on Suomessa.

Halla-aho panostaisi jatkossa enemmän kevyeen liikeenteeseen sekä julkiseen liikenteeseen sellaisissa paikoissa, joissa se on liikkumisen kannalta realistinen vaihtoehto.

”On uskoakseni kaikkien etu, että kaupungeissa voidaan mahdollisimman paljon siirtyä julkiseen liikenteeseen. Samalla täytyy muistaa se, että Suomi on harvaan asuttu, iso maa, ja puolueemme tavoitteena on se, että koko Suomi säilyy asumiskelpoisena. Se tarkoittaa tietenkin sitä, että myös yksityisautoilulle pitää olla Suomessa tilaa.”

Suomen sosialidemokraattinen puolue, Antti Rinne

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan ilmastonmuutoksessa on kysymys koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.

”Tuntuu, että tämä kesä on herättänyt ihmisissä paljon kysymyksiä ja varmaan pelkojakin tulevaisuudesta. Uskon, että ainakin Sosialidemokraatit tulee nostamaan ilmastonmuutosta ja ylipäätään ympäristöasioita vahvasti esiin keskusteluissa.”

Sekä yritystukien että verotuksen suhteen tarvitaan Rinteen mukaan sellaisia ratkaisuja, jotka kannustavat kestävään kehitykseen. Tämä koskettaa myös kansalaisia. Rinne ei sulje pois mitään veroratkaisuja, mutta haluaa nostaa puolueensa vero-ohjelmasta esiin vain mahdollisuuden hyödyntää kulutusverotusta kulutuksen ohjaamiseen tavalla, joka on ympäristönäkökulmasta oikea.

Rinteen mukaan ilmastonmuutos on asia, johon tarvitaan kokonaisvaltainen strategia koko yhteiskunnassa. Se tarkoittaa taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kestävän kehityksen ohjelmaa, jossa ilmastonmuutos ja ympäristöasiat otetaan huomioon läpitunkevasti ja eri politiikkalohkoilla.

”Elämme hyvin autoistuneessa yhteiskunnassa tällä hetkellä. Auto on hyvin monelle hyvin tärkeä väline, mutta meidän täytyy löytää ratkaisuja, joilla liikenteen päästöt saadaan pienentymään”, Rinne sanoo.

Hän ei usko biopolttoaineiden olevan pidemmän aikavälin ratkaisu, vaan suosisi esimerkiksi sähköautoverkkoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. 

”Vuodesta 2030 lähtien tarvitsemme uusia ratkaisuja. Tarvitaan tutkimusta, tuotekehitysratkaisuja ja uudenlaisia energiaratkaisuja myös energian säilömisen suhteen.”

Rinne nostaa terästä kierrättävän Outokummun tehtaan esimerkkinä teollisuuden innovaatiosta, josta voitaisiin tehdä vientituote.

Kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta 2019 lähtien, ilmastonmuutoksen torjunta pitää Rinteen mukaan saada eurooppalaiselle agendalle vahvasti. Rinne sanoo, että Euroopan on oltava johtaja tilanteessa, jossa maailman ehkä ainoa supervalta ei halua hoitaa asiaa eteenpäin. 

”On huolestuttavaa, että neuvotellut kansainväliset sopimukset eivät näytä pitävän, kun erityisesti Yhdysvallat toimii nyt Trumpin hallinnon aikana hyvin omalaatuisella tavalla suhteessa ilmastonmuutokseen.”

Suomen ilmastopolitiikan Rinne kokee menneen tietyillä osa-alueilla eteenpäin, mutta liikenne- ja maatalouspäästöissä sekä kuluttajatietoisuudessa olisi parannettavaa. Suurimmaksi yksittäiseksi ilmastopolitiikan epäkohdaksi Rinne nostaa Itämeren.

”On tiedossa, mitä pitäisi tehdä. Tarvittaisiin vielä poliittista tahtoa tehdä ratkaisut, että päästöjä saataisiin vähennettyä. Se maksaa jonkin verran, mutta on asia, mihin pitääkin satsata”, Rinne sanoo. 

On tiedossa, mitä pitäisi tehdä. Tarvittaisiin vielä poliittista tahtoa tehdä ratkaisut, että päästöjä saataisiin vähennettyä”, Rinne sanoo.

Suomihan ei vielä oman maan teollisuutta alas ajamalla tätä maailmaa pelasta, vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä yhdenvertaisilla säännöillä ja yhteisillä tavoitteilla. Vain sitä kautta maailma pelastuu”, sanoo Terho.

Sininen tulevaisuus, Sampo Terho

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri, Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho lupaa puolueen seuraavan vuoden eduskuntavaalikampanjan olevan hyvin ympäristöystävällinen.

”Kaikki jakomateriaali tulee olemaan melko vähäistä. Siinä mielessä meillä tulee olemaan eettisin vaalikampanja, mitä on koskaan Suomessa nähty. Ei synny sotkua eikä synny hiilijalanjälkeä kaikenmaailman jakomateriaalien valmistuksesta”, kertoo Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho.

Terhon mukaan sinisten periaateohjelmassa todetaan, että tärkeintä on järkevä tieteellinen katsontakanta. Terho korostaa, että poliittisesti hän näkee ilmastonmuutoksen erityisesti eurovaaliteemana.

”Emme halua ottaa aatteellisia tai poliittisesti värittyneitä näkökantoja perustavanlaatuisiin, yhteisen hyvän kysymyksiin. Ilmastonmuutos ja suuri väestönkasvu ovat tällä hetkellä keskeisiä koko maailman järjestystä horjuttavia tekijöitä. Ilmastonmuutos epävakauttaa myös politiikkaa globaalisti ja vaikuttaa esimerkiksi maahanmuuton ongelmiin”, summaa Terho.

”Hallitushan on sitoutunut koviin tavoitteisiin ja pitää niistä kiinni. Kun Suomi sitoutuu sopimuksiin, olemme myös sellainen maa, joka pitää niistä kiinni alalla kuin alalla. Haluan korostaa kansainvälistä panosta, sillä olen itsekin europarlamentissa työskennellyt neljä vuotta. Siellä voi saada kansainvälisessä, eurooppalaisessa mittakaavassa asioita vielä enemmän aikaan. Suomi tietysti tekee oman osansa ja näyttää mallia.”

Terho korostaa kansainvälistä yhteistyötä EU:n kautta, mutta myös kansainvälisesti, globaalissa mittakaavassa. Terhon mukaan on tärkeää, että Suomi panostaa uusien, puhtaiden teknologioiden kehittämiseen ja edistää ympäristöarvoja myös vientituotteissaan. Puolue on luonnostellut myös energia- ja teollisuusohjelman vaaliohjelmaansa, jossa ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös agendalla.

”Suomihan ei vielä oman maan teollisuutta alas ajamalla tätä maailmaa pelasta, vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä yhdenvertaisilla säännöillä ja yhteisillä tavoitteilla. Vain sitä kautta maailma pelastuu”, sanoo Terho.

”Puhtaalla teknologialla on kysyntää kansainvälisesti. Tietenkin pitkän aikavälin tavoitteena täytyy olla, että investoinnit ja talous pyörivät markkinaehtoisesti. Innovoinnin ja teknologian kehittämisen vaiheessa julkisella sektorilla on silti tärkeä rooli riskien tasoittamisessa niin, että yksityiset pääomat lähtevät liikkeelle”, kertoo Terho.

Kansallinen kokoomus, Petteri Orpo

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan kestävyyden pitää olla osa kaikkea päätöksentekoa. Hänen mukaansa on lisättävä tietoisuutta siitä, että päästöjä syntyy arkisista asioista, kuten asumisesta, liikenteestä ja ruoasta.

”Siten ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on osa kaikkea kestävää politiikkaa. Ilmastovaikutusten avaaminen ja kokonaispäästöjen läpinäkyvyys on tärkeä osa kestävien kulutusvalintojen tekemistä. Jokainen meistä voi tehdä kestävämpiä valintoja joka päivä, ja siihen tulee kannustaa”, Orpo kertoo.

Kokoomus valmistelee parhaillaan ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteitaan ja tulee myöhemmin julkistamaan ne tarkemmin.

Ilmastonmuutos ei ole Orpon mukaan yksittäinen tai muusta politiikasta irrallinen kysymys, joka olisi politiikan agendalla jollakin sijalla. Hän kuvailee sitä poikkileikkaavaksi tekijäksi, joka on otettava huomioon kaikessa.

”Meidän pitää tehdä niin pitkälle ulottuvia poliittisia ratkaisuja, että ilmastonmuutoksen kaltaisiin maailmanlaajuisiin ilmiöihin pystytään vastaamaan. Jos katsotaan vain ensi vuoteen tai yhteen hallituskauteen, näkymä jää liian lyhyeksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat myös Suomeen ja vaikutukset vain kiihtyvät, jos emme hillitse niitä.”

Orpon mukaan talouskasvua tarvitaan, mutta se ei voi perustua materiaalisen kulutuksen kasvamiseen. Keinoja ovat fossiilisesta polttoaineista luopuminen, materiaalisen kulutuksen vähentäminen, ruokahävikin vähentäminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjä on vähennettävä ja hiilinielujen säilymisestä huolehdittava.

”Tällä viikolla pyysin budjettiesitykseni esittelyn yhteydessä, että ministerit Tiilikainen, Leppä ja Mykkänen valmistelisivat ehdotuksen Itämeren suojeluun liittyvistä toimista budjettiriihessä käsiteltäväksi.”

Orpon mukaan nykyinen hallitus on tehnyt merkittäviä ilmastopoliittisia päätöksiä. Esimerkeiksi hän mainitsee kivihiilen energiakäytön kieltämisen vuonna 2029, autoveroprosentin porrastamisen hiilidioksidipäästöjen perusteella vähäpäästöisten autojen hyväksi, ja kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisen budjettiesitykseen.

”Suomi on myös mukana maaryhmässä, joka vaatii EU:lta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, Orpo sanoo.

Tulevaisuudessa Kokoomus siirtäisi verotuksen painopistettä ansiotulojen verotuksesta haitta- ja ympäristöveroihin. Liikennepolitiikassa puolue kehittäisi nopeita raideyhteyksiä, jotta tarve lentää lyhyitä, Suomen sisäisiä matkoja vähenisi, ja kannustaisi vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan.

”Esimerkiksi raskaassa liikenteessä kaasuajoneuvot voivat pienentää tuoteketjujen päästöjä merkittävästi, sillä Suomessa moni paikka on saavutettavissa vain kumipyörillä. Kaupungeissa on panostettava toimivaan julkiseen liikenteeseen ja kevyen liikenteen väyliin.”

Jos katsotaan vain ensi vuoteen tai yhteen hallituskauteen, näkymä jää liian lyhyeksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat myös Suomeen ja vaikutukset vain kiihtyvät, jos emme hillitse niitä”, Orpo toteaa.

Poliittiset ambitiot tuntuvat ajavan hallituksen politiikkatoimet jumiin kun jäämme tulipalotilanteessa väittelemään siitä, tulisiko sammutustyössä käyttää vaahtosammutinta vai vesiletkua”, Sipilä sanoo.

Suomen keskusta, Juha Sipilä

”Keskustalla oli tälle hallituskaudelle korkeat tavoitteet ilmastotyöhön, joista osa ollaan jo saavutettu ja osassa riittää vielä työtä loppu hallituskaudelle ja totta kai myös tulevalle vaalikaudelle. Hyvää työtä ei kannata nyt jättää kesken”, sanoo Suomen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. ”Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä luontosuhde on nostettava keskiöön myös tulevissa vaaleissa.”

Sipilän mukaan ympäristö ja sen hyvinvointi on ollut kaiken toiminnan keskiössä koko puolueen olemassa olon ajan.

”Se kuuluu keskeisiin periaatteisiimme ja arvoihimme. Ilmastonmuutos nivoutuu yhteiskuntaan jo niin vahvasti, että sitä ei voi eritellä omaksi entiteetikseen vaan se tulee ottaa huomioon kaikessa politiikanteossa ja hallinnossa”, Sipilä kertoo.

Konkreettisista ilmastotoimista Sipilä nostaa esiin ehdotuksen kiinteistökohtaisen lämmityksen mukaan ottamisesta päästökauppaan, jota ei ole linjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Keskusta hyväksyi kesäkuun puoluekokouksessaan ilmasto-, energia- ja ympäristö-ohjelman, joka toimii pohjana tulevien eduskuntavaalien vaaliohjelmille. Sipilän mukaan ohjelma pitää sisällään tärkeimmät ilmastoteemat, kuten hiilineutraali Suomi viimeistään vuonna 2045.

Sipilä uskoo hallituksensa onnistuneen hyvin ilmastopolitiikassaan.

”Kansallisesti olemme saaneet päästöjen kasvun taittumaan ja olemme vahvasti etenemässä kohti hiilineutraaliutta vuonna 2045. Olemme edistäneet liikenteen muuttumista vähäpäästöiseksi sähkö- ja kaasuautoilua tukemalla ja biopolttoaineiden volyymiä kasvattamalla.”

Sipilä kertoo hallituksen esittävän kivihiilenkieltoa ja uusineen uusiutuvan energian tuotantotuen, joka toteutetaan ensi vuonna tarjouskilpailun kautta. Lisäksi hän kertoo hallituksen tehneen vahvaa kansainvälistä vaikuttamistyötä niin EU:ssa kuin muualla maailmassa.

”Sattuipa myös keskustalainen ministeri olemaan yksi EU:n neuvottelijoista Pariisin sopimusta neuvoteltaessa. Suurin ongelma on yhteistyön ja talkoohengen puute ilmastoa koskevassa päätöksenteossa”, Sipilä sanoo.  

Lähes kaikki poliittiset liikkeet ovat Sipilän mukaan samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos tulee torjua ja päästöjä vähentää.

”Poliittiset ambitiot tuntuvat ajavan hallituksen politiikkatoimet jumiin kun jäämme tulipalotilanteessa väittelemään siitä, tulisiko sammutustyössä käyttää vaahtosammutinta vai vesiletkua.”

Sipilän mukaan suurin osa ilmastopäästöistä tulee energiatuotannosta, joten siellä on yhä varaa kiristää tavoitteita. Erityisesti fossiilisista polttoaineista tulee Sipilän mielestä päästä eroon mahdollisimman pian, koska ne ovat suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde. Sipilä ehdottaa erityisiä toimia liikenteeseen ja liikkumisen uudistamiseen, koska siellä päästöt eivät ole vähentyneet yhtä hyvin kuin useimmilla muilla sektoreilla.

”Hyvä askel eteenpäin on valmisteilla oleva biopolttoaineiden sekoitevelvoitelaki, mutta lisätoimia tarvitaan ripeästi. Liikenteen sähköistymisen monipuolisen tukemisen, kuten latausinfran, lisäksi tarvitaan aivan uusia vähäpäästöisen liikkumisen palveluja ja joukkoliikenteen kehittämistä”, Sipilä summaa.

Ruotsissa valtiopäivävaalit järjestetään kuukauden kuluttua. Tutkimusyhtiö Demoskopin tuoreessa kyselyssä ruotsalaiset nostivat ilmaston toiseksi tärkeimmäksi vaaliteemaksi terveydenhuollon ohi. Kaikkein tärkeimmäksi vaaliteemaksi ilmaston nosti 16 prosenttia ruotsalaisista.

Sama voi tapahtua meilläkin. Suomen eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta. Kun puolueet alkavat koota vaaliohjelmia, ilmastoasiat ovat väistämättä pöydällä.

Toistaiseksi puoluejohtajat ovat varovaisia ilmastolupausten antajia, mutta mitä lähemmäs vaaleja tullaan, sitä suuremmaksi kasvavat myös vaatimukset konkretiasta.

kirjoittanut

Erkki Mervaala

Erkki Mervaala on freelance-toimittaja ja yksi Hyvän sään aikana -julkaisun toimituspäälliköistä.
Journalistisen työnsä lisäksi hän toimii Media Development Investment Fundin ohjelmajohtajana.

kirjoittanut

Johannes Roviomaa

Johannes Roviomaa on toimittaja ja viestinnän ammattilainen, joka on erikoistunut ympäristöä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsitteleviin teemoihin. Roviomaa on myös Hyvän sään aikana -kasvimaan kuokkaisäntä.

kirjoittanut

Kaisa Uusitalo

Kaisa Uusitalo on toimittaja, jonka mielestä journalismin tehtävä on selittää maailmaa ja asettaa asioita kontekstiin. Ilmastokysymysten lisäksi hän on erikoistunut saksankielisen maailman yhteiskuntaan ja kulttuuriin.