Tautiepidemioita ja liukkaita talvia

ilmastonmuutos aiheuttaa Suomessa terveysriskejä, joihin pitäisi varautua enemmän

Sanat: Tiina Heikkilä · Kuvat: Linda Manner


 

Kuumuus ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät Suomessa ilmastonmuutoksen vuoksi. Lauhojen ja pimeiden talvien liukastumisista voi nousta suuret kustannukset tulevaisuudessa.

Ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisäävän lukuisia terveysriskejä. Pahimmat vaikutukset nähdään alueilla, joilla kuumuus, kosteus ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Suomessakin nähdään todennäköisesti uusien tautien lisäksi tapaturmia, vedestä leviäviä paikallisia epidemioita ja pimeyden aiheuttamaa masennusta.

Epätavallisiin sääilmiöihin, kuumuuteen tai ehtyvään juomaveteen voi varautua ennakoimalla. Haastattelemamme asiantuntijat katsovat, että varautuminen ei ole tällä hetkellä riittävää, vaikka pohjoismaiset yhteiskunnat ovatkin muita pidemmällä.

Hyvän sään aikana kokosi viisi mahdollista ilmastonmuutoksen terveysvaikutusta.

1. Kuumuus lisää kuolemia

Ihmisen historiassa ei ole aiemmin koettu kuumuutta, jollainen todennäköisesti on edessä , jos kasvihuonepäästöjä ei leikata. Ilmastonmuutos lisää hellepäiviä ja lämpöaaltojen yleisyyttä.  Mennyt kesä oli jo ennätyksellisen kuuma pohjoisella pallonpuoliskolla, ja monissa maissa kärsittiin esimerkiksi metsäpaloista. Ihmisiä kuoli kuumuuden takia.

Ihminen voi sopeutua kuumuuteen. Ongelman vakavuus riippuu siitä, kuinka hyvin lämpötilan nousuun varaudutaan.  

Erityisen kuumaa on kaupungeissa, joihin syntyy kivi- ja asfalttipintojen vuoksi lämpösaarekkeita, joiden syntyä voi osittain ehkäistä kaupunkisuunnittelulla.

Kesällä 2003 Länsi-Euroopassa esiintyneiden pitkään jatkuneiden helleaaltojen seurauksena raportoitiin yli 30 000 ennenaikaista kuolemantapausta. Ihmisen vaikutuksen ilmastoon on arvioitu vähintään kaksinkertaistavan riskin vuoden 2003 kaltaisten lämpöaaltojen esiintymiselle. 

2. Kuumuuden ja kosteuden tukala yhteisvaikutus pahentaa ongelmaa

Kosteus tekee kuumuudesta hengenvaarallisen. Yhdistelmää kuvataan märkälämpötilalla, joka  tarkoittaa ylärajaa, jossa ihminen voi viilentää itsensä hikoilemalla. Kosteassa hikoilu ei onnistu.

Kun kosteus kasvaa yli 90 prosenttia, hiki ei enää haihdu iholta. Kun kuumuus pahenee riittävästi, ihmisen elimistö voi viilentää itseään verenkierrolla. Veri alkaa kiertää lähempänä ihoa, mikä voi johtaa elimistön pettämiseen.

Vaarallisen kuumien päivien määrä todennäköisesti moninkertaistuu, jos ilmastonmuutoksen etenemistä ei saada pysäytettyä. Jo päivän kestävä hengenvaarallinen kuumuus tappaa terveenkin ihmisen tunneissa.

On mahdollista, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuolemien määrä voi viisikymmenkertaistua myös Euroopassa. Suomessa korkeat märkälämpötilat uhkaavat erityisesti riskiryhmiä, vaikka valtaväestölle hengenvaarallisen korkeaksi ne eivät pohjoisessa nouse.

Korkeat märkälämpötilat ovat olleet toistaiseksi harvinaisia, koska kuumimmat alueet ovat yleensä kuivia. Esimerkiksi Intiassa kuudessa tunnissa ihmisen tappava 35 celsiuksen märkälämpötila on ollut lähellä. Iranissa Bandar Mahshahrin kaupungissa heinäkuussa 2015 ilmankosteus oli 50 ja lämpötila 46 celsiusastetta. Märkälämpötila ei ollut aivan tappava märkälämpötila, mutta lähellä sitä.

3. Pilaantuvat talousvedet

Tulvat ja myrskyt eivät välttämättä lisäänny Suomessa erityisen paljon, mutta yksikin paikallinen myrsky tai tulva voi vaikuttaa vakavasti sähkön, veden ja lämmön tuotantoon ja jakeluun. Talousvesien pilaantuminen tulvien ja rankkasateiden takia voi aiheuttaa epidemioita. Myös uimavesissä elävät uudet taudinaiheuttajat voivat saada aikaan paikallista vahinkoa.

Epidemioiden ehkäiseminen on helppoa, kun varautuminen on riittävää vesilaitoksissa. Olennaista on esimerkiksi varautuminen tehostettuun puhdistukseen ongelmatilanteissa. Pintaveden pääsy kaivoihin pitää pyrkiä estämään myös keskitettyjen vesijärjestelmien ulkopuolella.

4. Taudit leviävät tiiviissä kaupungeissa

Tiedetään varmaksi, että ilmastonmuutos lisää tiettyjen taudinaiheuttajien leviämistä. Euroopassa taudinlevittäjien alueet laajenevat. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suoraan taudinlevittäjien elinolosuhteisiin.

Myyrien levittämä Puumala-virus, puutiaisten puremista tarttuva borrelioosi sekä puutiaisaivotulehdus ovat jo levinneet ilmaston lämmetessä. Lämpöherkät tartuntataudit, kuten salmonella lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa, kun kuumat päivät lisääntyvät.

Kaupungistuminen etenee yhä. Kaupunkirakentamisessa ei toistaiseksi varauduta systemaattisesti ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin.

Ilmastonmuutos tuo Suomeen uusia tauteja, joille suomalaisilla ei ole vastustuskykyä. Erityiseksi ongelmaksi voi muodostua tautien leviäminen tiiviissä kaupungeissa, jos niissä on paljon seisovaa vettä, jossa taudinaiheuttajat voivat pärjätä paremmin.  Esimerkiksi malaria tarvitsee levitäkseen pieniä auringossa seisovia lammikoita, joissa hyttyset lisääntyvät.

5. Lämpenevä talvikeli tuo pimeyttä ja liukkautta

Kun ilmastonmuutos etenee, auringonsäteily vähenee ja pilvisyys lisääntyy todennäköisesti erityisesti talvisin. Märkä nollakeli tarkoittaa liukkaita katuja.

Arkiset liukastumiset ja pikkutapaturmat voivat kuulostaa vähäpätöisiltä verrattuna uusiin tauteihin ja tappaviin helleaaltoihin, mutta niiden kokonaisvaikutus voi olla yllättävän suuri. Liukastumisia voi estää helposti, mutta niiden ehkäiseminen luo kustannuksia yhteiskunnalle. 

Pimenevät talvet tuovat todennäköisesti mukanaan myös masentuneisuutta. Masennusta esiintyy eniten syksyllä ja talvella, ja auringonsäteilyn vähäisyys lisää itsemurhariskiä marraskuusta maaliskuuhun.  Masentuneisuuden lisääntymistä ei ole tutkittu vielä ilmastonmuutoksen näkökulmasta, mutta pimeyden on todettu voivan lisätä masentuneisuutta.

Juttua varten on haastateltu professori Mikael Hildéniä ja ryhmäpäällikkö Bertel Vehviläistä Suomen ympäristökeskuksesta, johtava tutkija Timo Lankia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja ilmastonmuutokseen perehtynyttä tietokirjailija Risto Isomäkeä.

Kirjoittajasta

Tiina Heikkilä

Tiina Heikkilä on yhteiskunnallisiin aiheisiin erikoistunut tiedetoimittaja.
Hän työskentelee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta-verkkolehden toimittajana.