Mihin menet, pääoma?

Talous pyörii yhä hiilenmustana. Ennen pitkää se käy kalliiksi kaikille.

Sanat: Minea Koskinen ja Erkki Mervaala · Kuvat: Linda Manner


 

Kun brittiekonomisti Nicholas Stern varoitti vuonna 2006 kuuluisassa Sternin raportissa ilmastonmuutoksen vaikutuksista talouteen, ympäristön huomioiminen sijoittamisessa oli erikoista. Nyt raha on alkanut etsiytyä uusiutuvan energian pariin ja suurten rahastojen haltijat miettivät fossiiliseen energiaan liittyviä riskejä.

Peruskuva on tämä: raha on kohtalon kysymys, ja mitä korkeammaksi maapallon keskilämpötila nousee, sitä kalliimmaksi ilmastonmuutos käy maailmantaloudelle.

Nature-lehdessä julkaistun selvityksen mukaan ero 1,5 asteen ja kahden asteen välillä on maailman taloudelle järkyttävän menetys. Jos ilmastonmuutoksen kaikkein kovin tavoite saavutetaan, maailmantalous hyötyy 60 prosentin varmuudella 20 biljoonaa eli 20 tuhatta miljardia dollaria. Käänteisesti: maailmantalous on vaarassa menettää 400 kertaa Suomen valtion budjetin kokoisen rahasumman, jos keskilämpötila nousee kaksi astetta.

Vielä näyttää siltä, että olemme matkalla korkeampaan keskilämpötilaan vuosisadan loppuun mennessä. On suorastaan hämmentävää, kuinka vähän tiedämme tällaisesta maailmasta. Valtava rahamäärä sitoutuisi pelkästään siihen, että hoidamme ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja, kuten sadonmenetyksiä ja sään ääri-ilmiöiden seurauksia.

Silti esimerkiksi vakuutusyhtiöt eivät vielä ota ilmastonmuutosta tosissaan. Suurimpien vakuutusyhtiöiden varoista vähähiilisiin sijoituksiin on sijoitettu vain murto-osa. Asset Owners Disclosure Projectin toukokuussa julkaiseman raportin mukaan vain noin 10 prosenttia vakuutusalan investointistrategioista on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia. Tutkimuksen 77 tarkastellusta vakuutusyhtiöstä kärkikuusikko on eurooppalaisia. Parhaiten pärjäsivät Ranskan ja Iso-Britannian vakuutusyhtiöt. Listan ainoa suomalainen konserni Sampo Group, joka omistaa vakuutusyhtiö Ifin, on luokiteltu D-luokan ”sivustaseuraajaksi” ja löytyy listan sijalta 45. Ilmastonmuutoksen vaikutusten uskotaan nostavan vakuutusmaksuja tulevaisuudessa. Moni vakuutusyhtiö onkin jättänyt tulvavahinkojen kattamisen pois esimerkiksi kiinteistöjä koskevista vakuutuksista.

Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arviointi on sijoittajille uutta. Jotta raha liikkuu ilmaston kannalta suotuisasti, pitää sijoittajien tuntea sekä rahoitusala että ilmastonmuutos ja sen seuraukset. Mitä laajemmalle kiinnostus leviää, sen parempi. Yksittäinen sijoittaja ei voi markkinoiden suuntaa kääntää. Jos suuri joukko ei ota ilmastonmuutosta huomioon, sijoittaja häviää rahansa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen torjuntaa kuvaillaan sijoittajille toiminnaksi, joka tuottaa arvoa, parantaa maailmaa ja auttaa välttämään riskejä.

Riskien arviointi on vaikeaa myös esimerkiksi siksi, että jokin rahasto voi tukea fossiilitaloutta, vaikkei se omistaisi suoraan yhdenkään öljy-yhtiön osakkeita. Valtaosa maailmantaloudesta ja yrityksistä pyörii edelleen fossiilisten polttoaineiden varassa. Jos maailmantalous olisi elävä olento, sen suonissa virtaisi öljy, se hengittäisi maakaasua ja söisi kivihiiltä.

Politiikka voi näyttää sijoittajille poukkoilevalta ja epäluotettavalta. Sternin mukaan esimerkiksi silloin, kun lupauksia ei lunasteta tai tukipolitiikka muuttuu yhtäkkiä. Se antaa ristiriitaisia viestejä, eikä markkinoilla synny selkeää yhteistä päätöstä: pidetäänkö vanha vai siirrytäänkö uuteen?

Poliitikot voivat johtaa sijoittajia harhaan, mutta sama toimii myös toisinpäin. Taloudelliset mallit johtavat poliittisia päättäjiä harhaan, koska ne eivät ota huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä tulevaisuudessa. Näin todetaan kesäkuun alussa julkaistussa artikkelissa. Etenkin jos keskilämpötila nousee huomattavasti, mallit eivät onnistu kuvaamaan sen vaikutuksia talouteen.

Finanssiala elää neljännesvuosi kerrallaan. Siksi ilmastonmuutoksen aikajänne on huomattavasti pidempi, kuin mihin on totuttu. Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat kansainvälisesti katsoen edelläkävijöitä ilmastoriskien arvioinnissa. Niiden tarkoitus on kasvattaa sijoitusten eli eläkevarallisuuden arvoa kauas tulevaisuuteen, ja siksi ne elävät neljännesvuosisata kerrallaan.

Sen lisäksi, että tulee mahdollisesti korkoa omalle rahalle, olisi tärkeää saada tieto siitä, miten paljon omalla sijoitustoiminnallaan on edistetty päästövähennystä”, Seppälä kertoo.

Pienen sijoittajan osa

Suomen ympäristökeskuksen kestävän kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä pitää ilmastosijoittamista yhtenä parhaista ilmastoteoista, jolla yksilöt voivat vaikuttaa. Yksityishenkilöt voivat esimerkiksi sijoittaa ilmastoteemaisiin indeksirahastoihin tai rahoittaa puhtaan energian projekteja. Joidenkin pankkien tarjoamat ilmastoteemarahastot voivat tarjota yksinkertaisen tavan rahoittaa ilmastolle hyödyllisiä hankkeita, mutta sijoittajan voi olla hankala saada tietoa sijoituksensa vaikutuksista. Vastuullisten sijoitusten todellista vastuullisuutta voi olla vaikea todentaa.

”Sen lisäksi, että tulee mahdollisesti korkoa omalle rahalle, olisi tärkeää saada tieto siitä, miten paljon omalla sijoitustoiminnallaan on edistetty päästövähennystä”, Seppälä kertoo HSA:lle.

Kun yksityishenkilö pohtii piensijoittamisen kohteita, harvempi on edes tietoinen eettisen ilmastosijoittamisen mahdollisuuksista. Piensijoittajille suunnattuja sijoituspalveluita on kuitenkin alkanut ilmestyä viime vuosina useampia. Ne tarjoavat sijoitusvaihtoehtoja Afrikan maihin rakennettavien aurinkovoimaloiden lainasijoittamisesta kestävään kehitykseen keskittyneiden yritysten osakeanteihin. Niitä tarjoavat muun muassa suomalainen Joukon voima, ruotsalainen Trine ja joukkorahoitukseen perustuva Invesdor-sijoituspalvelu.

Suurempi hyöty voi kuitenkin piillä uusissa tavoissa järjestää ihmisten kulutusta ja elämää. Liikenne tuottaa noin viidesosan Suomen päästöistä. Millaista on sijoittaa siihen, että autojen määrä vähentyisi?

Kun yritys myy autoja kuluttajalle, sen kassavirta perustuu autojen kappalemyyntiin. Yritys hakee pääomaa autojen määrää vastaan. Viime vuosina kaupunkeihin on ilmaantunut palveluita, joissa auton voi omistamisen sijaan vuokrata kadunvarresta vain tarvitsemakseen ajaksi. Kun tällainen yritys hakee rahoitusta, se ei voikaan perustua autojen määrään vaan ajettuihin kilometreihin. Sijoittajan täytyy osata kysyä esimerkiksi, kuinka suuren osan auto seisoo päivästä paikoillaan. Kuinka monta kilometriä yhdellä autolla ajetaan sen koko elinkaaren aikana? Sijoittaja tarvitsee käytöstä tarkkaa dataa ja hänen täytyy osata päätellä, kuinka moni valitsee auton vuokraamisen sen omistamisen sijaan.

Antikuluttamiseen perustuva Useless tarjoaa kenties yksinkertaisimman tavan sijoittaa rahansa ilmastoystävällisesti, jos se saa toimintansa alkuun ensi vuonna. Käytännössä kuluttaja päivittää mobiilisovellukseensa negatiivisten ostopäätöstensä rahasumman, jonka sovelluksen avulla voi joko lahjoittaa tai mikrosijoittaa ilmastoystävällisiin kohteisiin. Samalla ympäristöä rasittavat turhat ostot vähenevät. Tällaisen mallin rinnalle pitäisi kehittyä uutta liiketoimintaa, joka tyydyttää tarpeemme ilmastonmuutosta kiihdyttämättä.

Mitkä tahot hankkiutuvat eroon fossiilisista sijoituksistaan?
(Lähde: gofossilfree.org)
Hei, me divestoidaan!

Yksi tapa sijoittaa ilmastoon on vältellä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia yrityksiä ja rahastoja tai jopa siirtää sijoituksia pois niistä. Tässä yhteydessä käytetyllä termillä ”divestointi” tarkoitetaan tietyistä, ilmastolle haitallisista sijoituksista luopumista.

350-järjestön Fossil Free -kampanjassa 903 säätiötä ja instituutiota ja 58 000 yksityishenkilöä ovat antaneet lupauksia divestoinneista. Yhteensä tahot ovat luopuneet 6,2 biljoonan dollarin eli noin 5,4 biljoonan euron arvosta sijoituksia. Kenties yllättäen divestoivista instituutioista suurin osa on uskonnollisia järjestöjä (29 prosenttia). Esimerkiksi Church of England päätti heinäkuussa luopua ”saastuttavista sijoituksista”, minkä lisäksi Englannin tuhannet kirkot ja katedraalit siirtyvät tai ovat jo siirtyneet uusiutuvaan energiaan.

Kolmanneksi eniten fossiilisijoituksista luopuvat valtiot. Tänä kesänä Irlannista tuli maailman ensimmäinen maa, joka sitoutui luopumaan fossiilisten polttoaineiden sijoituksistaan. Parlamentti päätti myydä ”niin pian kuin käytännöllisesti on mahdollista” Irlannin kansallisen sijoitusrahaston kaikki hiili-, öljy-, kaasu- ja turvesijoitukset, joiden arvoksi arvioidaan noin 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Norja ilmoitti luopuvansa miljardien arvosta hiilisijoituksia.

Rahan pitäisi myös etsiytyä jonnekin, missä se tuottaa hyötyä. Muuten talous kutistuu. Uusiutuvat energianlähteet ovat ilmeinen esimerkki, ja niihin sijoittamisessa on myös olennaista pohtia, miten sijoitettu raha oikeasti vaikuttaa. Esimerkiksi Pekingin lähistölle rakennettava tuulivoimala on kannattava sijoitus ja korvaa kivihiilellä tuotettua energiaa. Kiinassa tuulivoima voi tuottaa enemmän hyötyjä kuin esimerkiksi Kaliforniassa, jossa tuulivoimala voi syödä markkinoita ennestään olemassa olevilta uusiutuvan energian tuotantomuodoilta, kuten aurinkoenergialta.

Kirjoittajasta

Minea Koskinen

Minea Koskinen on free-kirjoittaja, joka on työskennellyt aiemmin muun muassa ajatushautomo Demos Helsingillä.

Kirjoittajasta

Erkki Mervaala

Erkki Mervaala on vapaa toimittaja ja yksi Hyvän sään aikana -julkaisun toimituspäälliköistä.