Sanat: Veera Naumanen · Kuvitus: Ella Kiviniemi · Julkaistu: 12.04.2019
Ilmastonmuutos, luopumisen vaikeus ja valintojen tekeminen aiheuttavat päänvaivaa. Lentämisestä, yksityisautoilusta ja lihansyönnistä saarnataan, mutta silti yksilön valinnat tuntuvat mitättömiltä, kirjoittaa Veera Naumanen.
Ilmaston vuoksi joudumme luopumaan lentämisestä, lihansyönnistä ja lasten tekemisestä.
On helppoa ilmaista ahdistusta ja osoittaa ongelmakohtia, mutta on vaikeaa tehdä todellisuudessa parempia tekoja ilmaston hyväksi ja uskoa yksilön voimaan. Osa kokee, että on laitettava koko elämä uusiksi, ja että uudet valinnat ovat automaattisesti huonompia. Esimerkiksi jättämällä kaikki eläinkunnan tuotteet saavutetaan suuria hyötyjä ilmaston kannalta, mutta luopumisen sijaan pelkkä vähentäminen on myös aina piste ilmastolle päin.
Kumoan tekstini ensimmäisen lauseen esittämällä hartaan toiveen: voisimmeko ajatella luopumisen sijaan uusia mahdollisuuksia ja valintoja? Lomamatkoista ulkomaille ei tarvitse luopua kokonaan, varsinkaan jos lentopetroli saadaan korvattua jollain uusiutuvalla energiamuodolla. Lihansyönnin täyden lopettamisen sijaan voisimme suosia kasvisruokaa ja harventaa liha-aterioiden määrää.
Ihminen tavoittelee loputtomasti rahaa ja parempaa elintasoa, mutta on silti itsekästä tässä vaiheessa ajatella taloudellista kannattavuutta ja vanhoja tottumuksia, kun ilmastonmuutos roikkuu seuraavien sukupolvien yllä.
Olisi tietysti ideaalitilanne, että kaikilla maailman ihmisillä olisi ilmastoasioissa mahdollisuus ja velvollisuus valita. Sen saavuttamiseen tarvittaisiin ympäristöystävällisyyden hinnan laskemista ja vaihtoehtojen tarjoamista. Tällä hetkellä kaikilla ei ole mahdollisuutta siirtyä esimerkiksi vähempipäästöiseen sähköautoiluun tai vaihtaa .
Olisi tärkeää levittää tietoisuutta ja saada ympäristöystävällisille valinnoille entistä enemmän positiivista näkyvyyttä mediassa. Jos vegaaniruokaa esitetään maistuvana ja mielekkäänä mediassa, yhä useampi kokeilee sitä. Juuri nyt kaikilla ei ole edes mahdollisuutta valita ilmaston kannalta parempia vaihtoehtoja.
Suomessa kaikille täysi-ikäisille tasa-arvoista ilmastonmuutoksen hillintää on esimerkiksi äänestäminen. Kun vaikutetaan äänestämällä, saadaan yhteiskunnan rakenteita muutettua poliittisilla päätöksillä. Iso osa ratkaisuista on jo olemassa, mutta suuret linjaukset tehdään poliittisella päätöksenteolla. Tarvitaan valtioita, brändejä ja henkilöitä näyttämään suuntaa. Henkilöistä esimerkiksi näyttelijä Emma Watson on käyttänyt julkisuuttaan kampanjoimalla ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta
Suomessa kaikille täysi-ikäisille tasa-arvoista ilmastonmuutoksen hillintää on esimerkiksi äänestäminen.”
Jos haluamme säilyttää ainutlaatuisen planeettamme, on meidän, myös suomalaisten, pakko valita ympäristön kannalta järkevästi. Maapallon resurssit eivät riitä, ihmisten eriarvoisuus lisääntyy ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon luonnon monimuotoisuuden katoamisen takia. Kaikki nämä ilmiöt nivoutuvat yhteen.
Voisimme vaihtoehtoisesti valita suojella maapallon biodiversiteettiä. Merkittävät kansainväliset tutkimusinstituutiot, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, YK:n ympäristöjärjestö UNEP varoittavat ilmaston nopeasta muuttumisesta ihmisen toiminnan seurauksena.
Miksi siis et olisi valmis tekemään kaikkeasi ilmaston eteen?
Valintoihin liittyy myös yksilöön ja yhteisöihin kohdistuvia filosofisia ja eettisiä ongelmia. Lasten hankkimisen rajoittamisesta saadaan helposti ihmisoikeuskysymys – onko muiden oikein määrätä montako lasta joku toinen hankkii? Valintoihin liittyy aina vahvasti vastuu, joka saattaa aiheuttaa joissakin ihmisissä ahdistusta. Ja olisiko köyhemmillä valtioilla oikeus ja vapaus köyhyyden vähentämiseen, vaikka se saattaisi tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen lisääntymistä? Länsimaat ovat tehneet saman aiemmin ja saaneet sitä kautta korkean elintason.
Kysymyksiin vastaamisen välttely ei silti saa olla esteenä ilmaston puolesta toimimiselle, koska emme voi jatkaa enää yhtään kauempaa itsekästä toimintaamme.
Onneksi etenkin nuoriso on herännyt ilmastonmuutokseen. Ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg aloitti koululakon vuonna 2018 ja on inspiroinut ympäri maailmaa muitakin nuoria mukaan lakkoilemaan ilmaston puolesta. Ilmastolakkoilevien nuorien pääidea on osoittaa koulussa istuminen turhaksi, jos aikuiset kieltäytyvät toteuttamasta vahvaa ilmastopolitiikkaa. Tähän ajatukseen reagoi yli 1 200 tutkijaa, jotka allekirjoittivat tukikirjeen ilmastolakkoileville lapsille ja nuorille. Toivottavasti ilmastolakot todellakin ovat on se tapa, jolla myös poliitikot saadaan havahtumaan ongelmaan.
Suomi on toki luvannut vähentää päästöjään huomattavia määriä tulevien vuosikymmenien aikana. Valtio aikoo esimerkiksi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kasvihuonekaasuja leikataan 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
On hienoa huomata ilmastoystävällisempien vaihtoehtojen lisääntyvän. Kouluissa puhutaan avoimesti ilmastonmuutoksesta, yhä useampi valitsee vegaaniruoan, hankkii kotimaassa tuotetun tai kierrätetyn vaatteen tai vaihtaa sähkösopimuksensa uusiutuvaan energiaan.
Tärkein osa valintoja on optimistinen katse huomiseen. Voimme ottaa pieniä ja isoja askeleita helpottaaksemme huomista. Ilmastonmuutos koskettaa jokaista meistä, joten äänestä eduskuntavaaleissa, pyöräile töihin ja usko omiin voimiisi. Jos ajattelemme joukkuelajeja, on selvää, että kaikkien täytyy osallistua. Ilmastonmuutos on eräänlainen joukkuelaji, johon meidän kaikkien täytyy osallistua voittaaksemme. Ilmastonmuutos uhkaa meistä kaikkia. Jos voimme ehkäistä uhkan, se onnistuu vain kaikkien tehdessä oman osuutensa, eikä vältellen pelivälinettä ja sysäämällä ongelmaa muille.
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Sammon keskuslukion viestintälinjan kanssa. Lukiolaisten pop-up-toimituksessaan tekemiä yhteistyösisältöjä julkaistaan kevään aikana Hyvän sään aikana -verkkomedian kanavissa.