Ilmastomielenosoitus Eduskuntatalolla 6.3.2019 © Jonne Sippola / Greenpeace

Pyhät pylväät ja tolkun mielenosoitus

Keskiviikkona Eduskuntatalolla järjestettiin ilmastomielenosoitus. Huomio vietiin itse asiasta tekotapaan, sillä eduskunnan pylväät ovat tärkeämpiä kuin ilmastonmuutos, kirjoittavat toimittajat Erkki Mervaala ja Samuli Niinivuo.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko, kansanedustaja Seppo Kääriäinen ja Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola pitivät torstaina tiedotustilaisuuden eduskunnan turva-asioista.

Kolmikon totisista kasvoista, äänensävystä ja käytetystä retoriikasta olisi voinut päätellä, että jotakin hyvin vakavaa olisi tapahtunut.

Jokin raja tosiaan ylitettiin.

Fyysisesti se raja oli eduskunnan välitasanne. Edellispäivänä joukko mielenosoittajia oli mennyt ylittämään sen.

Savolan mukaan vakiintunut käytäntö on ollut, etteivät mielenosoittajat pyri välitasannetta pidemmälle.

”Tässä on rikottu jotain pyhää”, Savola sanoi.

Keskiviikon mielenosoitus oli Greenpeacen järjestämä vetoomus ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Siihen osallistui arviolta noin 250–300 mielenosoittajaa. Greenpeacen mukaan paikalla oli myös muiden järjestöjen, kuten Maan ystävien ja Ilmastovanhempien, aktivisteja.

Mielenosoittajat kiipesivät Eduskuntatalon pylväisiin ja sitoivat niihin lakanan, jossa luki ”Ilmastotekoja nyt”.

Lisäksi he levittivät Eduskuntatalon portaille neljä muuta lakanaa.

”Fossiilituet pois, rahat ratkaisuihin, rajat hakkuille, meillä on vain yksi planeetta”, lakanoissa luki.

Mielenosoituksen sisältö näyttää nyt jääneen pelkäksi sivuseikaksi. Eduskunnan väkeä järkyttää se, että heitä on häiriköity.

”Eduskunnalla on nollatoleranssi häirinnälle”, Risikko sanoi tiedotustilaisuudessa.

”Eiliset tapahtumat eivät olleet mikään viaton mielenilmaus, vaan siinä käytettiin Eduskuntataloa tavalla, joka ei ole hyväksyttävä. Eduskunnalla on aina oltava työrauha.”

Työrauha on poliitikkojen uusi lempisana. Käytännössä sillä halutaan viestiä, että me teemme täällä eduskunnassa päätöksiä, joihin emme toivo ulkopuolisten ottavan kantaa.

Työrauhaan on viime viikkoina vedottu muun muassa sote-uudistuksen kohdalla. Sitä arvostelleita asiantuntijoita, professoreita ja oikeusoppineita on pyydetty antamaan työrauha sote-valiokunnalle, joka yrittää työstää uudistusta eduskuntakäsittelyä varten.

Työrauhan nimissä eduskuntaa ei saisi hätyytellä myöskään ilmastoasioilla. Ei, vaikka puolueiden vaalilupausten ja -mainosten perusteella poliitikot näyttävät kipeästi kaipaavan muistutusta siitä, mitä vitkastelu ilmastonmuutoksen edetessä tarkoittaa.

Pitäisin hyvin surullisena sitä, jos Eduskuntatalon ympärille jouduttaisiin rakentamaan aita. En pitäisi sitä yhtään hyvänä demokratian kannalta. Pitää löytää muita keinoja. Valvontaa pitää tehostaa”, Risikko totesi.

Torstainen ylireagointi kertoo ainakin siitä, että Suomessa ei olla totuttu kansalaistottelemattomuuteen. Tolkku on muistettava mieltään osoittaessaankin.”

Sen sijaan, että poliitikot olisivat vaivautuneet pohtimaan mielenosoituksen sanomaa, he päättivät käyttää sitä perusteena turvatoimien kiristämiselle.

”Pitäisin hyvin surullisena sitä, jos Eduskuntatalon ympärille jouduttaisiin rakentamaan aita. En pitäisi sitä yhtään hyvänä demokratian kannalta. Pitää löytää muita keinoja. Valvontaa pitää tehostaa”, Risikko totesi.

Pylväisiin kiipeäminen osoitti siis vain tarpeen poliisitoimille, ei keskustelulle aktiivisemmista keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pylväät ovat koskemattomia. Ilmasto ei. Tämäkö on se viesti, joka torstain tiedotustilaisuudessa haluttiin Suomelle lähettää?

Greenpeacen harjoittama aktivismi on tarkoin suunniteltua ja edustaa kansalaistottelemattomuuden lievää muotoa. Aktivistit eivät käytä voimakeinoja, näyttävät henkilöllisyystodistuksensa pyydettäessä ja heittäytyvät veltoksi poliisin ottaessa kiinni. He kärsivät sakkonsa ja putkansa.

Silti protestia toruttiin kovasanaisesti. Tunnettu lappilainen keskustapopulisti luokittelisi Suomen Greenpeacen terroristijärjestöksi. Kansalaistottelemattomuus ei ole terrorismia. Se on rauhanomainen protestin muoto. Se ei ole väkivaltaa eikä sen ole tarkoitus pelotella viranomaisia tai kansalaisia.

Tällaisella keskustelulla huomio viedään äärimmäisen tärkeästä protestin aiheesta sen toteutuksen sopimattomuuteen.

Torstainen ylireagointi kertoo ainakin siitä, että Suomessa ei olla totuttu kansalaistottelemattomuuteen. Tolkku on muistettava mieltään osoittaessaankin. Loppuvuodesta 2018 hallitus yritti pidentää mielenosoitusten ilmoitusaikaa kolmeen päivään nykyisestä kuudesta tunnista. Lausuntokierroksella pidennys typistyi 18 tuntiin.

Mutta miksi mielenilmaus järjestettiin ilmoittamatta poliisille? Olisiko se saanut näin paljon huomiota, mikäli kaikki olisi tapahtunut sovitusti ja kiltisti välitasanteella? Olisivatko Risikko, Kääriäinen ja Savola pitäneet seuraavana päivänä tiedotustilaisuuden tuoden tempaukselle jo toisen päivän kärkiotsikon? Eivät. Mielenilmaus oli harkittu ja toteutettu järjestäytyneesti juuri niin kuin se oli suunniteltukin. Pylväät pyhittivät keinot.

Torstain tempaus voi toki teoriassa antaa muille tahoille tekosyyn toteuttaa vastaavia mielenosoituksia, eikä näitä tahoja välttämättä rajoita sitoutuminen rauhanomaiseen kansalaistottelemattomuuteen. Pylväisiin kiivettiin kuitenkin juuri ilmastonmuutoksen pysäyttämisen vuoksi.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtaja Mari Pantsar kommentoi tapausta osuvasti:

”Ikävää, että maailman onnellisimmassa, hyvinvoivassa maassa ihmisten on osoitettava mieltään, ettemme edes me tee kansainvälisten lupaustemme mukaisesti osuuttamme ilmastotoimissa.”

kirjoittanut

Erkki Mervaala

Erkki Mervaala on Prahassa asuva toimittaja ja
yksi Hyvän sään aikana -julkaisun toimituspäälliköistä.

kirjoittanut

Samuli Niinivuo

Samuli Niinivuo on toimittaja, jonka mielestä tieto ei lisää tuskaa. Ilmastonmuutoksen ohella häntä kiinnostavat niin talous kuin yhteiskunta.