Sanat: Neea Laaksonen, Jussi Ristimäki, Luukas Laakkonen, Emil Dahl & Joona Toivonen · Kuvat: Ella Kiviniemi
Kasviksetko proteiinia?
Ammattiurheilijoihin liitetään usein mielikuva järjettömästä lihan mättämisestä. Toki jotkut urheilijat tekevät tätä, mutta yleensä ruokavalio on hyvin tasapainoitettu.
Yhä useampi ammattiurheilija muuttaa ruokavaliotaan jopa täysin vegaaniksi. Tästä esimerkkeinä ovat Nimai Delgado, joka on ansioitunut kehonrakentaja, Venus Williams, joka on tenniksen nelinkertainen olympiavoittaja ja Scott Jurek, erittäin ansioitunut ultrajuoksija.
Instagram-julkkis ja kehonrakentaja Nimai Delgado ei ole koskaan elämässään syönyt lihaa. Hänen vanhempansa ovat Hare Krishna -taustasta, joten perheessä ei ole syöty lihaa. Täysin vegaaniksi hän vaihtoi ruokavalionsa vuonna 2015. Nimai käyttää usein proteiininlähteenään soijaa, joka ei sisällä kolesterolia ja se on erinomainen ruoka-aine rasvan polttamiseen.
Kehonpainosta, urheilun määrästä ja kulutuksesta tehdään tarkka taulukko. Taulukossa on yleensä useita haaroja, joita ovat esimerkiksi proteiini, hiilihydraatti ja kasvikset. Itse harrastan painonnostoa, joten noudatan vastaavaa ruokavaliota, ja kokoan taulukon pohjalta lounaani ja päivälliseni.
Kummallakin aterialla minun täytyy syödä 150 grammaa kypsennettyä kasvista, joka voi olla esimerkiksi porkkanaa tai parsakaalia. Lisäksi nyrkin kokoinen alue tuoreita kasviksia. Proteiiniksi minulla on useampia vaihtoehtoja, joista viisi on kasvisruokavalioon sopivia. Nämä proteiininlähteet ovat tofu, nyhtökaura, soijarouhe ja soijapapu. Toki on useampia proteiinivaihtoehtoja, mutta nämä valmentaja on minulle määritellyt.
Proteiineista kehomme tarvitsee aminohappoja. Tarvittavista aminohapoista yhdeksää kehomme ei pysty tuottamaan ja tarvitsemme ne ulkopuolisista lähteistä, eli ruuasta. Lihatuotteista saamme kaikkia tarvittavia aminohappoja, mutta soija ja vain muutama muu kasviperäinen proteiininlähde sisältävät näitä yhdeksää tarvittavaa. Eläinproteiini tutkitusti kasvattaa sydänsairauksien ja aivoinfraktin riskiä. On jokaisen oma valinta mitä proteiininlähdettä käyttää, mutta itse tätä tutkiessani aloin kääntymään kasviproteiinien puoleen, koska se vähentää tiettyjen sairauksien riskiä ja se on huomattavasti ympäristöystävällisempää.
Ammattiurheilijana siis pärjää ilman eläinperäisiä proteiinin lähteitä.
Neea Laaksonen, Vaisaaren koulu 8E, 14 vuotta
Yhä useampi ammattiurheilija muuttaa ruokavaliotaan jopa täysin vegaaniksi.
Ydinvoima on pienempi paha
Ydinvoima eli ydinenergia on energiantuotantoa, joka jakaa mielipiteitä.
Meillä kotona käytetään kaukolämpöä, joka ei aina ole se paras vaihtoehto, vaikka onkin Suomessa yleisin lämmitystapa. Kaukolämpö tulee siis jostain muualta lämpölaitoksesta putkia pitkin koteihin ja monesti siinä hyödynnetään poltettavia energiamuotoja. On olemassa myös vähäpäästöistä kaukolämmön tuotantoa, esimerkiksi kotimme kaukolämpö on CO2-vapaasti tuotettua sähköä, sillä sen lähteenä on ydinvoima. CO2-vapaa tarkoittaa, ettei sähköntuotannossa ole käytetty fossiilisia polttoaineita. Hiilidioksidipäästöjä on minimimäärä.
Mielestäni ydinvoima on tulevaisuuden kannalta hyvä ratkaisu, koska se tuottaa paljon vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet.
Ydinvoiman suurin ongelma on, että siitä aiheutuvaa radioaktiivista ydinjätettä ei pystytä toistaiseksi hävittämään täysin turvallisesti mihinkään. Se täytyy haudata todella syvälle, koska käytetty ydinjäte on todella radioaktiivista ja säteilyn vähenemisessä varattomalle tasolle kestää todella kauan.
Tällä hetkellä Posiva rakentaa Suomen Olkiluotoon ydinjätteen loppusijoitusluolaa, joka on louhittu kallioperään satojen metrien syvyyteen. Loppusijoitustilan ja siihen liittyvän kapselointilaitoksen odotetaan olevan käyttövalmiita vuonna 2020. Hanke on maailmankin mittakaavassa pioneerityötä.
Ydinvoima ei siis ole täysin ongelmaton energianlähde, mutta jos halutaan lähitulevaisuudessa irrottautua fossiilisista polttoaineista kokonaan, niin tarvitaan myös ydinvoimaa ja se on hyvä ”välietappi”.
Emil Dahl, Vaisaaren koulu 9B, 15 vuotta
Myös meriliikenteen päästöt pitää saada alas
Talvilomalla olin lomareissulla Turusta Tukholmaan. Se pisti miettimään laivojen päästöjä ja sitä, millä polttoaineella ne kulkevat.
Suurin osa maailmankaupasta kulkee meriteitse. Konteissa kuljetetaan kulutustavaraa ja elintarvikkeita maailman laidalta toiselle. Se on toimiva tapa isojen yritysten myydä omia tuotteitaan halvalla.
Laivaliikenne ei kuitenkaan ole pelkästään ruusuilla tanssimista, koska myös meriliikenne saastuttaa. Se tuottaa yli 3 prosenttia maailman globaaleista päästöistä ja alan päästöjen arvioidaan jatkavan kasvuaan. Laivarahti on silti kustannus- ja energiatehokas keino suuren massan kuljettamiseen. Yhden rahtilaivan kuljettaman 1000 kontillisen kuljettamiseen tarvittaisiin suunnilleen 500 rekkaa. Myös lentorahti on huomattavasti saastuttavampaa, kun lasketaan yhdelle tuotteelle hiilijalanjälkeä.
Matkustajaristeilyt eivät ole niin suuri paha, mutta kyllä niillekin on kysyntää. Helsinki on maailman vilkkaimpia matkustajasatamia. Sieltä ihmiset lähtevät esimerkiksi Viroon halvan virvoke- ja alkoholijuomien toivossa. Lisäksi Viron ja Suomen välillä on paljon työpaikkaliikennettä.
Laivojen polttoaineissa on eroja. Esimerkiksi Turku–Tukholma välillä kulkeva Viking Line Grace käyttää LNG-nimistä nesteytettyä maakaasua, joka on ekologisempi vaihtoehto kuin polttoöljy. Samoin Tallinkin Megastar vie Tallinnaan ja takaisin LNG-kaasulla. Lento- ja laivaliikenne eivät ole mukana Pariisin ilmastosopimuksessa, vaan alat neuvottelevat itse päästövähennystavoitteistaan. Merenkulkuala on sopinut, että vuoteen 2050 mennessä päästöjen on pudottava puoleen vuoden 2008 tasosta. Tämä tarkoittaa, että jo vuonna 2030 valmistuvien laivojen tulisi olla todella vähäpäästöisiä.
Tulevaisuudessa ainakin raskas polttoöljy tulisi jättää pois kokonaan.
Luukas Laaksonen, Vaisaaren koulu 9B, 15 vuotta
Myös meriliikenne saastuttaa.
Miksi ihmiset syövät enemmän lihaa kuin kasviksia?
Ihmisten pitäisi syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, koska kasvisten syönti on ympäristöystävällisempää kuin liha. Suosituksista huolimatta lihan syönti vain lisääntyy. Miksi ihmiset syövät enemmän lihaa kuin kasviksia?
Suomessa yhtenä ongelmana on se, että täällä kasvikset maksavat enemmän, kuin muualla Euroopassa. Monet päätyvät käyttämään lihatuotteita sen vuoksi, että se tulee heille halvemmaksi kuin monipuolinen kasvisruokavalio. Tämä näkyy erityisesti einestuotteissa, joissa lihaversio on monesti halvempi.
Jotkut ihmiset pitävät lihan syöntiä eettisesti vääränä, mutta iso osa ihmisistä ei välitä. Mielestäni lihan syöminen ei ole väärin, ja enemmistö on kanssani samaa mieltä. Jos ihmiset muuttaisivat näkökulmaansa, niin lihan syönti voisi vähentyä.
Itse valitsen monesti lihatuotteet kasvisten sijasta maun vuoksi, ja tuskin olen ainoa, joka ajattelee tällä tavoin. On toki lihan korvikkeita. Olen maistanut niitä ja ne maistuvat vähän lihalta tai ovat ainakin sinnepäin.
Olen sitä mieltä, että lihan syöntiä pitää vähentää, mutta en pystyisi luopumaan siitä kokonaan.
Joona Toivonen, Vaisaaren koulu 9B, 16 vuotta.
Uskon ja luotan, että päästöjen vähentäminen on mahdollista.
Fossiiliset polttoaineet historiaan meidän elinaikanamme
Fossiiliset polttoaineet ovat aikamme suurimpia saastuttajia ja niiden käyttöä kuuluisi vähentää. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vapauttaa suuria määriä hiilidioksidia ilmaan, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Maailman valtiot ovat tehneet useita sopimuksia ja asettaneet tavoitteita fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiselle, mutta nämä tavoitteet ovat edelleen liian vähäisiä, mikäli lämpeneminen halutaan säilyttää siedettävässä noin 1,5 asteessa. Käyttöä kuuluisi leikata todella runsaasti niin, että päästöt saadaan laskuun.
Miten tämä voitaisiin tehdä? Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun sijaan, voitaisiin siirtyä käyttämään uusiutuvia energianlähteitä, kuten esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa. Myös ydinvoimaa voisi harkita, mutta pitäisi kehittää tehokas ja turvallinen tapa ydinjätteen varastoimiselle.
Entä mitä yksilönä voi tehdä? Jokainen voi vaikuttaa. Arjessa voi tehdä pieniä valintoja. Esimerkiksi kulkea lyhyet matkat kävellen tai pyörällä, ostaa kotimaisia kestävästi tuotettuja elintarvikkeita, vähentää kulutusta ylipäätään, säästää sähköä ja käyttää vähemmän lämmintä vettä.
Muutoksen kuuluisi tapahtua kohtalaisen pehmeästi, mutta kuitenkin aika vauhdikkaasti. Tästä puhutaan niin sanottuna oikeudenmukaisena siirtymänä, jossa yhteiskunta siirtyy kestävämmäksi niin, että esimerkiksi saastuttavien työpaikkojen tilalle syntyy uusia kestävämpiä työpaikkoja ja työttömyydeltä vältytään.
Uskon ja luotan, että päästöjen vähentäminen on mahdollista. Sen tulee tapahtua minun elinaikanani.
Jussi Ristimäki, Vaisaaren koulu 8G, 15 vuotta