Sanat: Elli Harju · Kuva: Linda Manner · Alunperin julkaistu: 08/07/2018

Tiistaina Lännen Median lehtien julkaisema uutinen muovinkierrätyksestä oli tyypillinen journalistinen moka, vaikka se tällä kertaa saattoikin saada aikaan hyvää, kirjoittaa Hyvän sään aikana -verkkojulkaisun toimituspäällikkö Elli Harju.

Tällä viikolla suomalaismedia julkaisi yksipuolista ja virheellistä tietoa, suoraan sanottuna valeuutisen. Palautetta vyöryi eri kanavista. Sitten julkaisu pahoitteli ja paikkaili.

Alkuviikolla kulovalkean tavoin levinnyt Lännen Median artikkeli väitti, että Euroopassa kierrätysastiaan lajiteltu muovijäte viedään Kiinaan poltettavaksi, ja jutun mukaan myös Suomesta olisi mennyt muovia Kiinaan. Se oli pötyä.

Torstaina alkuperäisiin juttuihin korjattiin, että Kiina ei tällä hetkellä vastaanota jätettä Euroopasta ja suomalaisten kierrättämä muovi viedään Riihimäelle. Jo tiistaina esimerkiksi Turun Sanomat oli selvittänyt alueensa jätteenkäsittelyä ja tehnyt jatkojutun aiheesta.

Koko jupakkaan kiteytyi monta median ongelmaa.

Jutussa tuotiin esille olemassa olevia kierrätyksen ongelmia, kuten jätteiden kuljetusta köyhiin maihin, mutta tietojen pohjana oli vain yksi, tieteen valtavirrasta poikkeava lähde. Artikkeliin oli haastateltu tutkijaa, joka väitti valtamerien pelastamisen onnistuvan vain lopettamalla muovin kierrätys. Juttu perustui hänen tekemäänsä tutkimukseen, joka oli julkaistu kansainvälisessä ilmastoskeptikkojen The Global Warming Policy Foundation -julkaisussa. Kiinan ja Euroopan jätteenkäsittelystä on Suomessa muitakin asiantuntijoita.

”Kaiken maailman dosentteja”. Tätä lausahdusta kuulee aika ajoin, ja se on välillä valitettavan totta. Valeuutiset, kuten epäluotettavat tutkimustulokset, ovat nykyjournalismin sudenkuoppia. Toimittajien on helppo haksahtaa huonoihin lähteisiin, koska erilaiset tutkimuskeskukset ympäri maailman ovat vain napin painalluksen päässä.

Lisäksi toimituksissa vaikutetaan yhä useammin tehtävän niin, että uutisoidaan ensin, ja korjaillaan myöhemmin. Lukijoiden tavoittamisessa valttia on nopeus ja kohahduttavuus. Esimerkiksi onnettomuustilanteissa tiedonmuruset julkaistaan heti, eikä jäädä odottelemaan tuplatsekkauksia. Verkossa juttua voi nopeasti korjata ja some-postaukset päivittää, jos tehtiinkin liian nopeita johtopäätöksiä.

Lännen Median juttuja julkaistaan 11 maakuntalehdessä. Näkyvyyttä siis riitti. Valeuutinen on erityisen haitallinen silloin, kun se voi vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen tekemiseen, kuten tässä tapauksessa kierrättämiseen.

Journalistin ohjeiden mukaan virheet on korjattava välittömästi, ja oikean tiedon tulisi saavuttaa mahdollisimman kattavasti yleisö, joka sai alun perin väärää tietoa. Harvoin tämä toteutuu, mutta alkuperäisestä Lännen Median artikkelista poikineet jutut ovat tainneet toteuttaa tämän vaatimuksen.

Lopulta koko kohu saattoikin kääntyä päälaelleen. Muovinkierrätyksestä ei ole aiemmin puhuttu näin kiihkeästi suomalaisissa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Ehkä aiempaa useampi tietää nyt, että muovinkierrätys on hyväksi ympäristölle ja jatkojalostamisen kehittämisen vuoksi muovia tarvitaan keräysastioihin yhä enemmän. Myös monet alan yritykset älähtivät alkuperäisen uutisen väitteistä. Esimerkiksi Fortum ja Pirkanmaan jätehuolto julkaisivat nopeasti tietoa toiminnastaan omien sivujensa, somen tai tiedotusvälineiden kautta.

Virheellistä uutisointia ei kuitenkaan kannata ottaa yleiseksi tiedonvälityksen käytännöksi.