Hiilinielukeskustelu käy Suomessa kuumana, mutta se pelkistyy usein vääntöön metsien hakkuumääristä. Suomessa on metsien lisäksi toinenkin merkittävä hiilinielu, joka löytyy luonnontilaisten suomaiden uumenista. Toisaalta suot voivat olla myös suuri päästölähde. Hiiligrilli-podcastsarjan neljännessä osassa perehdytään soiden sielunmaisemaan tutkimusprofessori Raija Laihon kanssa.

Suomi on, tai on ainakin ollut, maailman suhteellisesti soistunein maa. Noin 28 prosenttia Suomen pinta-alasta on suomaata, ja soiden turpeeseen on säilötty myös Suomen merkittävin hiilivarasto. Suot jäävät kuitenkin usein julkisen keskustelun ulkopuolelle, koska luonnontilaisten soiden nieluja ja päästöjä ei oteta huomioon päästölaskennassa, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raija Laiho.

”Pimentoon jää myös kysymys, voisimmeko tehdä jotain jäljellä olevien luonnontilaisten soiden suojelemiseksi ja hoitamiseksi niin, että niiden nielut vahvistuisivat tai vähintäänkin pysyisivät yllä,” Laiho sanoo.

Suot on perinteisesti mielletty joutomaaksi ja hukkatilaksi, ja Suomessakin soita on kuivatettu ja raivattu maa- ja metsätalouskäyttöön etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Suon raivaaminen pelloksi muuttaa kuitenkin tämän luonnollisen hiilinielun päästölähteeksi. Laiho korostaa, että yksittäisiä maanomistajia ei tulisi paheksua päätöksistä, joita he eivät välttämättä ole edes itse tehneet.

”Päästövähennykset ovat kansallisen tason asia, jota ei voi sälyttää yksittäisten maanomistajien taloudelliselle vastuulle. Täytyy keksiä mekanismeja, joilla yhteiskunta voi tukea ilmastomyönteistä kehitystä näillä mailla”, Laiho sanoo.

Taloudellista hyötyä maanomistaja voisi saada kenties kosteikkoviljelystä, tai esimerkiksi Hiilipörssin kautta, jonka avulla ihmiset voivat sijoittaa rahaa soiden ennallistamiseen ekologisen kompensaation nimissä. Laiho pitää soiden ennallistamista erinomaisena asiana, mutta sen markkinointi nopeana ilmastotekona on hänen mielestään harhaanjohtavaa. Ilmastonmuutosta pitäisi hillitä rajusti heti, mutta suon ennallistaminen kestää jopa vuosisatoja.

Sen sijaan ennallistamisella on nopeita hyötyjä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta.

”Soiden ennallistamista ei tarvitse tarkastella pelkästään ilmastonsuojelun näkökulmasta, vaan myös monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta, joka on mielestäni yhtä tärkeä asia kuin ilmastonsuojelu. Helposti unohtuu, että globaalisti monimuotoisuuden väheneminen on merkittävä ympäristöuhka”, Laiho sanoo.

Nopeista ilmastotoimista suomailla Laiho pitää tärkeimpänä nykyisten soiden suojelua.

”Ei raivata uusia turvemaapeltoja, se on ihan ykkösasia.”

Tietynlaisten soiden metsittäminen voi tuoda ilmastohyötyjä, sillä metsät ovat soiden aikajanaan verrattuna nopeasti toimiva hiilinielu. Metsänhoito- ja viljelymenetelmiä muuttamalla voidaan myös saada aikaan päästövähennyksiä.

Soilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, kuten muillakin hiilinieluilla ja -varastoilla, Laiho sanoo. Ne eivät kuitenkaan yksinään ratkaise ilmastokriisiä, vaan päästövähennyksiä on tehtävä muilla sektoreilla joka tapauksessa.

”Olen sitä mieltä, että meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että voimme jättää tämän maapallon hyvässä tilassa jälkipolvillekin.”

Kuuntele jakso alta.