Me suomalaiset kulutamme mobiilidataa aivan valtavasti. Kulutus vain kasvaa, koska Suomessa mobiilidata on halpaa ja laajalti saatavilla. Alati lisääntyvä, yhä parempilaatuisten videosisältöjen kulutus näkyy jo nyt älylaitteiden energiankulutuksessa, eikä laitteiden energiatehokkuuden ikuiseen kehitykseen voi enää luottaa. Hyvän sään aikana -podcastin kolmannessa Hiiligrillissä keskitytään mobiilidataan ja videosisältöihin, ja siihen, miten mobiilidatan käyttämisestä voisi tehdä vihreämpää. Monimutkaista vyyhtiä jaksossa purkavat mobiilidatan ja videosisältöjen kulutuksen päästöjä tutkineet VTT:n Martti Forsell ja Mikko Uitto.
ICT- eli tieto- ja viestintäsektorin kokonaishiilijalanjäljen arvioidaan olevan muutaman prosentin luokkaa maailman kokonaispäästöistä eli sitä voisi verrata lentoliikenteen päästöihin. Traficomin tilastojen mukaan keskivertosuomalainen kulutti vuonna 2017 noin 24 gigatavua mobiilidataa kuukaudessa eli vuodessa noin 288 gigatavua henkilöä kohden. Tämä vastaa noin 86,4 kWh sähkönkulutusta vain mobiilidatan kuluttamisesta. Vuoden 2018 lopussa kulutus oli jo 32 gigatavua kuukaudessa henkilöä kohden.
Videoilla on suuri vaikutus verkon kokonaispäästöihin. VTT:n johtavan tutkijan Martti Forsellin mukaan videosisältö käsittää jopa 80 prosenttia internetin verkkoliikenteestä.
Tutkija Mikko Uiton mukaan videoiden katsomisen aiheuttamaan kulutukseen vaikuttavat muun muassa videon laatu ja parametrit, pakkaus- ja streamausprotokolla sekä laite, jolla videota katsotaan.
Vanhemmat ja suurikokoiset laitteet kuluttavat oletusarvoisesti enemmän sähköä. Esimerkiksi 65 tuuman teräväpiirtotelevisio käyttää yli 100 wattia energiaa tunnissa videosisältöä katsottaessa, pöytätietokone 50W, kannettava tietokone 15W tai alle, iPad 3,5W ja älypuhelin noin 1,3W.
Vaikka laitteita kehitetään energiatehokkaammiksi, kulutuskäyttäytymisemme siirtyy kohti yhä parempilaatuisia eli suurempikokoisia sisältöjä. Kännykästä katsottu 4K-video kuluttaa selvästi enemmän dataa kuin keskilaatuinen video.
”4K- ja HD-videoiden katsominen älylaitteilla on tuhlausta, koska kaikkia pisteitä ei näe paljaalla silmällä,” Forsell sanoo.
Esimerkiksi YouTube tarjoaa mahdollisuutta vaikuttaa videon laatuun heikoimmasta 144p:stä aina 4K:hon asti. Mystiseltä kuulostavalla luvulla tarkoitetaan siis videon kuvapiste- eli pikselimäärää, usein korkeutta. Esimerkiksi 360p-video on 360 pikseliä korkea ja 640 pikseliä leveä. Forsellin mukaan videon laatu näkyy hyvin voimakkaasti mobiilidatan kulutuksessa.
”360p-laatu syö 21 megatavua sekunnissa, teräväpiirto eli 1080p syö 187 megatavua sekunnissa, 4K syö 746 megatavua sekunnissa ja 8K syö jo kolme gigatavua sekunnissa,” Forsell listaa.
Verkon videosiirtoketjua olisi Forsellin ja Uiton mukaan mahdollista tehostaa ketjun jokaisessa eri vaiheessa.
”Esimerkiksi tehokkaammilla pakkausteknologioilla saataisiin supistettua videokuva pienempään kokoon, mikä tarkoittaisi, että verkossa ja päätelaitteissa liikkuisi vähemmän bittejä, mikä voisi vähentää myös energiankulutusta,” Uitto sanoo.
Se, miksi rajalliset mobiilidatapaketit eivät kulu loppuun jo hetkessä HD-videota johtuu juuri videoiden pakkaamisesta. Uusimmat pakkausmenetelmät pudottavat videosisällön bittimäärän sadasosaan tai jopa sen alle. Tällöin esimerkiksi 1080p-video vie enää 133 kilotavua sekunnissa ja 4K-laatukin vain 222 kilotavua sekunnissa.
Suunnittelemalla videosisältöjen katsomista on mahdollista säästää energiaa. Lataamalla esimerkiksi Netflixistä katsottavan ohjelman laitteelle voidaan säästää jopa 30 prosenttia energiaa laskennan osalta verrattuna siihen, jos ohjelma katsottaisiin streamattuna.
Sekä Forsell että Uitto uskovat verkon kokonaiskulutuksen kasvavan jatkossakin. Tulevaisuuden haasteina he näkevät muun muassa 5G:n, joka vaatii sekä tiheämpää verkkoa että lähetysvastaanottoon vaadittavan energian kasvattamista.
Vaikka tutkijat eivät ole erityisen huolissaan verkon hiilijalanjäljestä, heidän mukaansa verkkoa käyttävien kannattaisi kuitenkin huomioida mobiilidatan kulutus ja suosia käyttötapoja, jotka säästävät energiaa. Muun muassa näistä käyttötavoista ja niiden vaikutuksista Forsell ja Uitto jaksossa kertovat.
Kuuntele jakso alta.
Erkki Mervaala on tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Häntä kiinnostaa erityisesti ilmasto- ja talouspuheen kehykset.