Sanat: Sofia Haapala & Jessika Laakkonen Kuvat: Jessika Laakkonen · Julkaistu: 22.3.2019
Hyvän sään aikana seurasi nuorten ilmastokokousta maaliskuussa. Monelle kokoustajalle Nuorten Agenda2030 jätti toiveen kipinän.
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Sammon keskuslukion viestintälinjan kanssa. Lukiolaisten pop-up-toimituksessaan tekemiä yhteistyösisältöjä julkaistaan kevään aikana Hyvän sään aikana -verkkomedian kanavissa.
Avara luentosali on täynnä. Maaliskuun ensimmäisenä lauantaina Finlandia-talolla järjestettävä Nuorten Agenda2030 -kokous on juuri alkamassa. Yli 500 nuorta on kokoontunut paikalle keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja sitä koskevista päätöksistä. Ilmaan heitetään päivän aikana monenlaisia kysymyksiä ja lausuntoja.
Nuoria on tullut ympäri Suomea. Toiset edustavat erilaisia luonto- ja ilmastoaktivistiryhmiä, ja paikalla on myös muuten vain tapahtumasta kiinnostuneita. Yksi asia heitä kaikkia kuitenkin yhdistää: halu suojella yhteistä maapalloa.
Ilmastonmuutos on meitä kaikkia koskettava asia, ja salissa istuukin paljon eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Nuorten lisäksi paikalle on saapunut myös vanhempaa väkeä kuuntelemaan, mitä nuorilla on sanottavana ilmastonmuutoksesta sekä yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista.
Toiset keräävät muistiinpanoja, jotkut ottavat kuvia puheen mukana kulkevista dioista.
Kysyimme kokoukseen tulijoilta, onko heidän mielestään maapallo vielä pelastettavissa?
Partiolaiset ovat tuoneet yhteen saliin muutaman oikean havupuun ja istuvat niiden katveessa.
Paikalla on runsaasti erilaisten yhdistysten ständejä. Joillakin niistä on tarjolla pientä virikettä, kuten pallonheittoa ja tietovisoja luontoon sekä ilmastoon liittyen. Jokainen piste tarjoaa ohikulkijalle laajan tietopaketin oman yhdistyksensä toiminnasta eikä jätä kuulijaansa kylmäksi.
Iloinen puheensorina on täyttänyt salin ja kiinnostuneet vierailijat parveilevat ständien ympärillä.
Suomen YK-nuorten pisteellä voi osallistua pallonheittoon, josta on mahdollista voittaa mukaansa kangaskassin. Huonomman tuloksen heittäneille kilpailijoille tarjolla on erilaisia Agenda2030-tarroja. Monelle mukaan tarttuu useampi värikäs tarra.
Päivä on täynnä puheita erilaisilta vaikuttajilta ja aktivisteilta.
Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti istuu luentosalissa ja odottaa puheenvuoroaan.
Noustuaan puhujan paikalle Laiti tervehtii salissa istuvia kuuntelijoita saameksi. Hänen puheenvuoronsa on myöhästynyt seitsemällä minuutilla ja huomauttaa tästä todeten, ettei saamelaisille puheenvuoron odottelu ole epänormaalia.
Laitin puhe käsittelee arktisten alueiden hyvinvointia ja vaikutuksia saamelaisyhteisössä. Puhetta on seuraamassa huomattavan suuri yleisö ja jotkut joutuvat seisomaan istumapaikkojen puutteen vuoksi. Kamerat räpsivät kuvia. Joku hurraakin kesken puheen Laitin sanoille.
Pyydämme Laitia jäämään keskustelemaan siitä, miten nykynuoret voitaisiin saada enemmän tietoisiksi saamelaisten asemasta ilmastonmuutoksen edetessä.
“Asiaan ei ole helppoja vastauksia. Painottaisin peruskoulun roolia saamelaisista opettamiseen. Yleisin ongelma on jo pelkän perustiedon puute meistä. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on meneillään hyvä hanke, jossa he ovat kouluttaneet kouluvierailijoita. Kysyntää on niin paljon, ettei jokaiseen tarjoukseen pystytä vastaamaan. Ongelma on systemaattinen, sillä monet koulut huomaavat tarvitsevansa tietoa. Nuoret eivät kuitenkaan voi ratkaista ongelmaa.”
”Opetus saamelaisista pitäisi lähteä opetushallituksesta ja oppimateriaalisisällöstä. Asialle on vaikea tehdä mitään nuorena ja tämän pitäisi lähteä päättäjien tasolta. Vihakommentitkin johtuvat usein tietämättömyydestä”, Laiti kertoo.
Heidi Saarinen, Suomen YK-nuorten puheenjohtaja.
“Maapallo on pelastettavissa. Ei ole yhtäkään hetkeä jäädä miettimään, mitä pitäisi tehdä tai odottamaan poliitikkojen lykkäävän ilmastopäätöksiä seuraavan vaalikauden tavoitteiksi.
Ihmisten ahneus on asia, joka hidastaa prosessin etenemistä. Harva on valmis tinkimään omasta elintasostaan tai hyvinvoinnistaan. Ihmiset eivät osaa ajatella tekojensa heijastusta muuhun maailmaan.
Oman lähipiirin ja perheen teot heijastavat koko maailman solidaarisuutta. Jos keskitymme vain omaan henkilökohtaiseen ja taloudelliseen hyvään, olemme vuonna 2030 pulassa.
Täytyy herätä siihen, että meillä on vain yksi maapallo, josta täytyy alkaa pitämään huolta. Sen täytyy heijastua niin myös yksilötasolla kuin päätöspöydissä kansainvälisesti.
Nuorissa on tarmoa, uskaliaisuutta ja röyhkeyttä lähteä tarttumaan haasteeseen paremman ilmaston puolesta.”
Elsa Hara ja Emmi Uutela, Plan Suomi.
“Onhan maapallo pelastettavissa! Ja etenkin tällainen kokous luo toivoa sille, kun voidaan mobilisoida ihmisiä toimimaan sen pelastumisen eteen”, Hara sanoo.
“Lähiaikoina nuoret ovat olleet hyvin edistyksellisiä ja näyttäneet esimerkkiä meille aikuisille tässä asiassa. Nuorille sanoisin, ettei kannata lannistua, jos saa kritiikkiä. Hyvä, että olette oikealla asialla ja rohkeasti vain pitäkää ääntä”, toteavat Hara ja Uutela yhdessä toisiaan myötäillen.
Arttu Ylitalo, 18, Suomen Lukiolaisten Liitto.
“Yksinkertaisesti sanoisin, että Nuorten Agenda2030 merkitsee minulle optimistisuutta. Olen onnellinen, että nuoret ovat todella halukkaita sen suhteen, että me pystymme muuttamaan aiempien sukupolvien tekemiä vaurioita.”
Janne Kajander, 24, vierailija.
“Parasta tapahtumassa oli avauspuheenvuoro. Sitä ennen oli eräänlainen ilmastoahdistus, mutta puheen jälkeen se oli melkein tiessään. Puhe oli voimaannuttava ja siitä tuli sellainen olo, että nyt on tehtävä jotain. Ahdistuttu on jo monia kymmeniä vuosia ja nyt on aika ryhtyä töihin.”
Ella Okko, 18, panelisti.
“Aivan äärimmäisen hyvä fiilis tästä tapahtumasta. Tosi harvinaista, että olen tällaisessa tapahtumassa, jossa se, että on nuori ja ympärillä on muita, jotka tuntevat itsensä muka vanhoiksi. Mäkin olin tuolla paneelissa puhumassa. Huikeeta päästä puhumaan nuorille sellaisessa ympäristössä, joka ei ole koulu tai mikään mihin on tultu kuuntelemaan pakolla. On hienoa, että me olemme kaikki täällä paikalla omasta intohimostamme ja halustamme työskennellä tämän asian kanssa.”
Elsa Mikkola, 16, vierailija.
“Tapahtumassa parasta on ollut se miten paljon hienoa keskustelua se on herättänyt. Minulla ainakin nousee toivo paremmasta tulevaisuudesta. Onneksi on ihmisiä, jotka välittävät ilmasto-asioista.”
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Sammon keskuslukion viestintälinjan kanssa. Lukiolaisten pop-up-toimituksessaan tekemiä yhteistyösisältöjä julkaistaan kevään aikana Hyvän sään aikana -verkkomedian kanavissa.