Sanat ja kuvat: Liinu Nieminen · Julkaistu: 03.04.2019
llmastonmuutos on avannut jääkiekkoyhteisön silmät. Jo kahdeksan vuoden ajan hiilijalanjälkeään tarkkailleen NHL:n lisäksi nyt myös SM-liiga on alkanut tutkia omia päästöjään. Myös erilaiset järjestöt kuten suomalainen Save Pond Hockey ovat valmiina tekemään osansa pipolätkän ja jääkiekon tulevaisuuden turvaamiseksi.
Syksy 2014 oli lämmin. Joko satoi vettä tai aurinko paistoi, mutta pakkasia ei kuulunut. Ulkojäille pääseminen viivästyi, mikä turhautti helsinkiläistä pipolätkää pelaavaa kaveriporukkaa. He ymmärsivät, että tämä johtui ilmastonmuutoksesta. Porukka pohti, mitä voisivat tehdä pelastaakseen ulkojäät, talvet ja pipolätkän.
”Ajateltiin, että pipolätkäähän me osataan, joten tehdään sitä kautta jotakin hyvää”, Ville Sinisalo, yksi perustajista, kertoo nyt muutamia vuosia myöhemmin. Tästä ajatuksesta syntyi Save Pond Hockey.
Maaliskuun alussa 2019 pieni pakkanen ja kaunis auringonpaiste luovat Tampereelle mitä hienoimman ulkoilusään. Koulukadun kentälle alkaa pikkuhiljaa virrata ihmisiä varustelaukkuineen ja mailoineen. Kolmatta kertaa Tampereella järjestettävä Save pond hockey -turnaus on pian alkamassa.
Koulukadulla ruokatauon aikana lunta sataa tiheästi, mikä saa osan pelaajista hakeutumaan suojaan. Ulkohousuihin pukeutuneet iloitsevat valinnastaan, muiden istuessa verkkareissa kylmillä penkeillä. Käynnissä on todellinen pipolätkäsää.
Save Pond Hockeyn kaltaisia, talviurheilun olosuhteiden säilyttämisen puolesta puhuvia järjestöjä on syntynyt ilmastokeskustelun kiihtyessä. Esimerkiksi Protect our Winters POW on järjestö, joka pyrkii saamaan kaikki talviurheilun ystävät toimimaan ilmastolle ystävällisellä tavalla. Sen tukijoukkoihin kuuluu nimekkäitä talviurheilijoita, kuten ympäristötietoisena profiloitunut Enni Rukajärvi.
Järjestämällä pipolätkäturnauksia Save Pond Hockey kerää rahaa, jonka sitten lahjoittaa tahoille, jotka tekevät työtä ilmastonmuutosta vastaan. Kohde on yleensä jokin paikallinen toimija. Tänä vuonna Tampereen turnaus tuotti melkein 2 900 euroa, joka ohjattiin Hiilivapaalle Suomelle. Järjestö pitää toimintansa budjettia julkisena.
Save Pond Hockey on laajentunut ympäri Suomea ja kasvattanut näkyvyyttään. Helsingissä pipolätkää oli pelaamassa esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Myös Tampereen tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut. Ensimmäisenä vuonna osallistuvia joukkueita oli alle kymmenen, mutta tänä vuonna paikalla oli jo 15. Muutamat joukkueet ovat olleet mukana jo monessa turnauksessa. Sinisalo kertoo, että on hienoa nähdä samat naamat kerta toisensa jälkeen pelaamassa tärkeän asian puolesta.
Tapahtumassa huokuu vahva yhteisöllisyys: vastapuolen pelaaja auttaa toisen ylös ja yhdessä nauretaan vaihtopenkillä. Hymyilystä päätellen kaikilla on hauskaa. Edes yltyvä lumisade ei saa iloa hyytymään. Tapahtumaa seuratessa huomaa, kuinka jääkiekko yhdistää, mutta sen lisäksi yhdistää myös pelko ilmastonmuutoksesta.
Ilmaston muuttuminen on avannut koko jääkiekkoyhteisön silmät. SM-liiga julkaisi tämän vuoden alussa omat tavoitteensa hiilijalanjälkensä pienentämiseen.”
Yhden liigapelin hiilijalanjälki on samankokoinen kuin yhden suomalaisen vuodessa.”
Ilmaston muuttuminen on avannut koko jääkiekkoyhteisön silmät. SM-liiga (markkinoinnissa myös pelkkä Liiga) julkaisi tämän vuoden alussa omat tavoitteensa hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Lappeenrannan LUT-yliopistolla teetetyn tutkimuksen mukaan yhden liigapelin hiilijalanjälki on samankokoinen kuin yhden suomalaisen vuodessa.
Suurimmat päästöt aiheuttavat kuljetukset. Yksin omalla henkilöautolla jäähallille ja takaisin matkustavat aiheuttavat suurimmat päästöt. Liigan sometileillä onkin viime aikoina näkynyt kannustavia kuvia “täydellä autolla matsiin” kuvatekstillä, jotta kannattajat ottaisivat ongelman tosissaan.
Kuljetuksien päästöjen vähentämiseksi pyritään lisäämään julkista liikennettä kiekkopaikkakunnilla. Esimerkiksi Turussa asia on jo melko hyvällä tolalla, mutta monilla muilla paikkakunnilla on ongelmia. Myös kierrättäminen ja energiatehokkuus ovat SM-liigan listaamia keinoja, joita pyritään toteuttamaan. Päästöt, joita vielä muutoksista huolimatta tulee, on päätetty kompensoida suojelemalla luontoa. Liiga aikoo osallistua yhdessä Suomen Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssin kanssa suomalaisten soiden ennallistamiseen ja globaalisti merkittävään hiilivuodon tukkimiseen.
Maailmalla on jo esimerkkejä täysin hiilineutraaleista urheiluseuroista. Englannin kakkosliigaa pelaava Forest Green tunnettiin jo aiemmin maailman ensimmäisenä vegaaniseurana, jonka pelaajat ja valmennusjohto noudattavat vegaanista ruokavaliota, ja stadionilla myydään vain vegaaniruokaa. Nykyään se on myös maailman ensimmäinen hiilineutraali jalkapalloseura, joka käyttää pelinurmen lannoittamiseen skotlantilaista merilevää ja lisäksi nurmikko leikataan aurinkovoimalla toimivilla ruohonleikkureilla.
SM-liigan joukkueista Jukurit on ollut edelläkävijänä, sillä jo kaudella 2016–2017 Mikkelissä pelattiin hiilineutraali ottelu. Vuonna 2017 joukkue kutsui Save Pond Hockeyn ensimmäistä kertaa kotikaupunkiinsa pelaamaan edistääkseen tietoisuutta ilmastonmuutoksesta. Myös Lahden Pelicans aikoo hoitaa osansa, sillä he ovat päättäneet olla ensimmäinen kokonaan hiilineutraali joukkue.
Atlantin toisella puolella kansainvälinen NHL on jo kahdeksan vuoden ajan NHL Greenin kautta tehnyt työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Muuttamalla hallien energiaratkaisuja, kehittämällä kierrätystä ja vähentämällä veden käyttöä he uskovat pääsevänsä lähelle tavoitteitaan.
Samalla kun Suomessa SM-liigan suurimmat päästöt johtuvat kuljetuksista, Yhdysvalloissa NHL:ssä suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut sähkö. 80 prosenttia vuotuisesta hiilijalanjäljestä kertyy sähköstä, jota käytetään esimerkiksi valoihin ja lämmitykseen. NHL on tällä hetkellä Yhdysvaltojen 25. suurin vihreän energian käyttäjä.
Yhden NHL-pelin hiilijalanjälki on noin 408 tonnia. Saman määrän saa EPA:n laskurin mukaan, kun lasketaan 71:n amerikkalaisperheen sähkönkulutuksesta vuodessa aiheutuvat päästöt yhteen. Suomessa Liigan aiheuttamat ottelukohtaiset päästöt ovat verrattavissa noin kahden amerikkalaiskotitalouden sähköstä aiheutuviin päästöihin. Ei ole ihme, että ero on niin suuri, koska ottelutapahtumien koko on aivan eri luokkaa. Tampereella Hakametsän jäähalliin mahtuu 7 300 katsojaa, kun taas NHL:ssä pelaavan Florida Panthersin kotihalli BB&T Center vetää yli 20 700 henkilöä.
Save Pond Hockeyn tekemän työn lisäksi myös SM-liigan ja NHL:n tavoite on saada säilytetyksi ulkojäät ja koko pipolätkä. Jääkiekon juuret ovat vaarassa, ja se on onneksi huomattu. Suurin osa nykypäivän taitavista jääkiekkoilijoista on aloittanut uransa ulkojäiltä. Jos tulevaisuudessa lajista kiinnostuneilla lapsilla ei ole mahdollisuutta ulkojäihin, voi olla, että Suomesta ei ponnistaisi niin kovatasoisia kiekkoilijoita kuin nykyään.
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Sammon keskuslukion viestintälinjan kanssa. Lukiolaisten pop-up-toimituksessaan tekemiä yhteistyösisältöjä julkaistaan kevään aikana Hyvän sään aikana -verkkomedian kanavissa.